Lähiopetuksen keskeytyminen on nostanut esiin aiheellisen huolen niistä lapsista ja nuorista, joiden kotiolot ovat turvattomat. Näin sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.).
Huolta on herännyt myös perheistä, joissa vanhempien mahdollisuus tukea lasta tai nuorta arjen rutiineissa ja oppimisessa ovat riittämättömät.
– Haluan korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että oppimisen tukeen panostetaan myös tämän poikkeuksellisen ajanjakson ja etäopetuksen aikana. Me emme saa jättää yhtäkään lasta tai nuorta yksin tässä tilanteessa, Andersson sanoi torstaina hallituksen koronatilannekatsauksessa.
– Huoltajat ovat myös poikkeusoloissa velvollisia huolehtimaan siitä, että oppivelvollisuuteen kuuluvat nuoret oppivelvollisuutensa myös suorittavat.
Ministerin mukaan on tärkeätä, että ongelmatilanteet tunnistetaan ja että niihin puututaan ajoissa. Tukea voi tarvittaessa antaa esimerkiksi koulukuraattori tai erityisopettaja vaikkapa videoneuvottelusovellusten välityksellä.
Mikäli tilanne on kuitenkin niin vakava, että oppilaaseen ei saada lainkaan yhteyttä tämän etäopetusjakson aikana, vertautuu tilanne Anderssonin mukaan siihen, että oppilas jäisi normaalioloissa tulematta kouluun.
– On itsestään selvää, että koululla on tällaisessa tilanteessa velvollisuus puuttua tilanteeseen, Andersson linjaa.
Ministerin mukaan ensin on yritettävä saada yhteys huoltajiin. Lisätukea tarvittaessa voidaan saada apua myös kunnan sosiaalitoimen perhepalveluista, joista lapsi tai nuori voi saada niin sanotun omatyöntekijän, joka voi lähteä auttamaan tilanteen purkamisessa.
– Jos on epäilys siitä, että lapsella on muukin kuin koulunkäyntiin liittyvä vakavampi hätä ja hän tarvitsee vankempia tukitoimia, vankempaa apua, niin silloin voidaan konsultoida myös lastensuojelua, Andersson sanoi.
Valmistuville haetaan yhteistä juhlapäivää
Keväällä valmistuville pyritään saamaan yhteinen valmistujaisjuhlapäivä, Andersson kertoi. Tämä koskee sekä ylioppilaita että ammattiin valmistuvia.
Anderssonin mukaan ministeriöllä ei ole toimivaltaa määrätä päivästä, mutta sitä haetaan nyt yhteistyössä.
Andersson kertoi hallituksen tilannekatsauksessa myös, että koulut saavat valtakunnalliset ohjeistukset arviointien tekemiseen poikkeusoloissa. Opetushallitus on valmis antamaan ohjeistuksen pian.
Jos ammatillisessa koulutuksessa ei ehditä järjestää kaikille näyttötilaisuuksia opintojen etenemisestä, etusija näytöistä annetaan niille, joiden on tarkoitus valmistua tänä keväänä, Andersson sanoi.
Ammatillisessa koulutuksessa ensisijainen tapa osoittaa osaaminen on näyttö. Näytössä opiskelija tekee käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa.
Maahanmuuttajaoppilaille turvataan suomen tai ruotsin opetus
Anderssonin mukaan opetusta jatketaan nyt niiden poikkeusjärjestelyjen mukaan, mitä tähän mennessä on käytetty.
Tämä tarkoittaa, että neljännen vuosiluokan oppilaille ja sitä vanhemmille järjestetään etäopetusta. Poikkeuksena sääntöön ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat sekä erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat, joilla on mahdollisuus lähiopetukseen omassa koulussaan.
Opetusministeriö esittää lisäksi, että myös valmistavan opetuksen oppilaat olisivat jatkossa oikeutettuja lähiopetukseen. Linjaus koskisi käytännössä noin 3 000:ta maahanmuuttajaoppilasta, joille turvattaisiin näin muun muassa suomen tai ruotsin opetus.
– Nämä oppilaat ovat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, minkä vuoksi tällainen positiivinen erityiskohtelu on nähty perusteltuna, Andersson kertoo.
Hallituksen vahva suositus on Anderssonin mukaan kuitenkin yhä se, etteivät lapset osallistuisi koronakriisin vuoksi lähiopetukseen, jos vain mahdollista.
Varhaiskasvatuksen toimipisteet ovat edelleen auki. Esikasvatuksen oppilaiden sekä 1.–3. luokan oppilaiden osalta lähiopetus on mahdollista, mutta valtioneuvosto suosittelee edelleen voimakkaasti, että vanhemmat pitäisivät myös pienet lapset kotona, mikäli tähän vain on mahdollisuus.
– Etäopetus on näissä poikkeuksellisissa oloissa kaikille koululaisille paras vaihtoehto, Andersson painottaa.
Opetussuunnitelma pitää, mutta tuntimääristä voi joustaa
Andersson sanoi aiemmin, että etäopetuksen yhteydessä voitaisiin laskea rimaa. Kun torstaina kysyttiin tarkennusta aiempaan kommenttiin, hän kertoi sen olleen kehotus armollisuuteen niin opettajille, vanhemmille kuin oppilaillekin.
– Minusta on äärimmäisen tärkeätä, että niin perheissä kuin myös opetusalan työpaikoilla huolehditaan ihmisten jaksamisesta ja mietitään, millä tavalla työtä suunnitellaan tämän etäopetusjakson aikana niin, ettei työkuorma kasva liian suureksi.
Ministeri muistutti, että opetussuunnitelmaa pitää noudattaa myös poikkeusoloissa. Asetuksessa on hänen mukaansa kuitenkin annettu koulutuksen järjestäjille mahdollisuus poiketa tuntimääristä. Kuitenkin vain siltä osin, kun se on välttämätöntä, Andersson lisäsi.
Ei voi olla niin, että koulutuksen järjestäjät päättävät kokonaan lopettaa opetuksen jossain tietyssä aineessa, mutta pientä joustovaraa on koulutuksen järjestäjille asetuksen myötä annettu, hän tarkensi.
Ministeriltä kysyttiin myös mahdollisista suunnitelmista hankkia keskitetysti etäopetusvälineitä Suomen kouluihin.
Anderssonin mukaan opetusministeriö on kartoittanut valmiuksia esimerkiksi tietokoneiden saatavuuteen. Tilanne on hänen mukaansa suhteellisen hyvä, sillä monet kunnat ovat jo etukäteen valmistautuneet hankkimalla muun muassa digitaalisia oppimisvälineitä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikissa perheissä olisi tarvittavia laitteita. Tämän vuoksi olisi hyvä, että kunnissa voitaisiin järjestää näitä perheille esimerkiksi tietokoneita lainaamalla.
Anderssonin mukaan Opetushallitus on käynnistänyt kampanjan ja keräyksen, jossa kerätään yritysten kanssa lahjoituksena tietokoneita ja laitteita, joita on tarkoitus lähettää eteenpäin perheiden ja oppilaiden käyttöön.
Ministeri Kosonen lupaa, että tukia maksetaan poikkeusoloista huolimatta
Opintotukea maksetaan poikkeusoloista huolimatta, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) vakuutti hallituksen koronatilannekatsauksessa.
Opintotuen maksamista voidaan Kososen mukaan myös jatkaa, vaikka opinnot eivät välttämättä edistyisi aikataulussa koronaepidemian aikana. Epidemia ja poikkeusolot voidaan nähdä hyväksyttävänä syynä opiskelutahdin hidastumiselle.
Tukiaikaa voidaan Kososen mukaan myös pidentää erityisen painavan syyn vuoksi. Koronaepidemia sekä nykyiset poikkeusolot tulkitaan tällaiseksi syyksi.
Poikkeusolot otetaan huomioon myös opintolainahyvitysten ehdoissa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on myös Kososen mukaan tehty työttömyysturvalakiin väliaikainen muutos, jonka perusteella työn ohessa opiskellut lomautettu työntekijä on oikeutettu hakemaan työttömyysetuuksia. Tämä laki on tullut voimaan keskiviikkona.
Yliopistot valmiina apuun
Yliopistoilla on valmiudet tulla avuksi koronatestauskapasiteetin lisäämiseksi, kertoi ministeri Kosonen.
– On aivan selvää, että tieteen ja tutkimuksen merkitys on suuri koronakriisin hoidossa, sen jälkien korjaamisessa ja tuleviin kriiseihin varautumisessa.
Kososen mukaan professori Kalervo Väänänen on selvittänyt hänen pyynnöstään lääketieteellisten tiedekuntien sekä Jyväskylän yliopiston valmiudet auttaa terveydenhuollon toimijoita testausten järjestämisessä tarvittaessa.
Selvityksen mukaan yliopistoilla on valmius olla avuksi, jos viranomaiset pyytävät apua testauskapasiteetin lisäämiseksi, Kosonen kertoo. Yliopistot voivat irrottaa henkilöstöä, laitteita ja materiaalia.
– On tärkeätä, että yliopistot valmistautuvat mahdolliseen avunpyyntöön ja kartoittavat valmiudessa olevia osaajia näytteenottoon, Kosonen lisää.
Korkeakoulujen yhteishaussa ennätysmäärä hakijoita
Kososen mukaan ylioppilaskokeet saatiin vietyä läpi, mutta koronakriisi vaikuttaa varmasti korkeakoulujen opiskelijavalintoihin.
Korkeakoulut, opetusministeriö sekä Opetushallitus seuraavat Kososen mukaan tiiviissä yhteistyössä tilanteen kehitystä ja varautuvat valintojen toteuttamiseen erilaisissa skenaarioissa.
Näissä ratkaisuissa tulee ministerin mukaan ottaa erityisesti huomioon terveys ja turvallisuus.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaku päättyi keskiviikkona. Yhteishaussa oli Kososen mukaan ennätysmäärä hakijoita.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat koskettavat noin 150 000:ta korkeakouluihin hakevaa. Tarkoituksena on, että syksyllä yli 44 000 uutta korkeakouluopiskelijaa aloittaisivat opintonsa, Kosonen lisää. Heistä yli puolet on tarkoitus valita toisen asteen todistusarvosanojen perusteella.
Tukea liikunnalle ja kulttuurille
Kososelta kysyttiin mahdollisesta tukipaketista liikunta- ja kulttuurijärjestöille. Kososen mukaan tukipakettia on jo valmisteltu liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimijoiden kanssa.
Yrityspaketit vastaavat ministerin mukaan jo osiin haasteista, mutta väliinputoajia on. On selvitetty, miten näiden väliinputoajien avuksi voitaisiin tulla, Kosonen sanoi.
Mahdollisesta tukipaketista päätetään ensi viikon kehysriihessä yhdessä isomman koronakokonaisuuden kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on Kososen mukaan tulossa esitys mahdollisesta tukipaketista.