Hallituksen esitystä ravintoloille myönnettävistä sulkemishyvityksistä on rukattava selvästi, jotta se voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, katsoo perustuslakivaliokunnan tänään valmistuneessa lausunnossaan . Lausunto on toimitettu lakiesitystä puivalle talousvaliokunnalle.
Lausunnon mukaan esityksen ehdotus käyttää tämän vuoden tammi–helmikuun keskimyyntiä vertailukohtana hyvityksen laskemiseen ei riitä.
– Ehdotettu sääntely jättää kokonaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetyn kohtuullisen kompensaation ulkopuolelle sellaiset ravitsemisyritykset, joilla ei ole lainkaan myyntiä vertailukuukausina tammi–helmikuussa, kuten esimerkiksi kausiravintolat, lausunnossa sanotaan.
Olennaista olisi, että hyvitysten piiriin pääsisivät kaikki ne ravintolat, joiden kärsimät taloudelliset menetykset ovat tapahtuneet ravintoloiden sulkemisen aikana.
Tukea puoliin joustamattomista kustannuksista
Esityksen mukaan hyvitys olisi 15 prosenttia siitä, miten paljon huhtikuun myynti laski vertailukohtaan verrattuna, jos myynti silloin oli alle miljoona euroa. Yli miljoonan ylittävältä osalta hyvitystä maksettaisiin 5 prosenttia. Enimmillään ravintolayritys voisi saada tukea puoli miljoonaa euroa. Lisäksi mahdolliset muut ely-keskuksilta tai Business Finlandilta saadut koronatuet vähennettäisiin tuen määrästä.
Hyvityksen määrä on laskettu niin, että se vastaisi keskimääräisesti noin puolta yrityksen joustamattomista juoksevista kustannuksista rajoitusajan aikana. Alle neljän työntekijän yrityksille tuen arvioitaisiin olevan 3 000 euroa kahden kuukauden rajoitusajalta. Yli kolme neljäsosaa kaikista ravitsemusalan yrityksistä on tällaisia pieniä yrityksiä.
Isompien yritysten suhteessa pienempää hyvitystä perustellaan esityksessä niiden neuvotteluvoimalla ja skaalaeduilla. Kaiken kaikkiaan esityksessä arvioidaan, että tuki maksaisi valtiontaloudelle yhteensä 83 miljoonaa euroa.
Tuki- ja neuvontapalveluita tarvitaan
Hyvitysperusteiden muuttaminen kuukausisidonnaisia laajemmiksi on perustuslakivaliokunnalle lakiesityksen tavanomaisen etenemisen kynnyskysymys, mutta valiokunnalla oli huomautettavaa myös muista esityksen piirteistä.
Lisäksi valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että hyvitysten hakemista koskeva sääntely on esityksessä monimutkaista ja vaikeaselkoista, joten sen selventäminen olisi tärkeää varsinkin pienten yritysten ja niitä pyörittävien ihmisten kannalta.
– Talousvaliokunnan on selkeytettävä sääntelyä. Perustuslakivaliokunta painottaa myös riittävien resurssien osoittamista hyvitysten ja tukien hakemista koskeville tuki- ja neuvontapalveluille, lausunnossa lisätään.
Laaja-alaisempi tuki olisi ollut parempi
Esityksessä on mukana myös tukea ravintoloiden työntekijöiden uudelleentyöllistämistä varten. Tuhannen euron tukisumma maksettaisiin jokaisesta työntekijästä, jolle yritys maksaa vähintään 2 500 euroa palkkaa kolmen kuukauden aikana siitä lukien, kun ravintolat kesäkuun alussa aukeavat. Tukea kuitenkin saisi enintään työntekijämäärästä, jonka yritys on laskennallisesti työllistänyt kokoaikaisessa työsuhteessa tämän vuoden helmikuussa.
Lausunnossa perustuslakivaliokunta evästää talousvaliokuntaa varmistamaan, että tuki kohdistuu ravitsemisyrityksiin työsuhteiden muodosta riippumatta. Uudelleentyöllistämistuen on arvioitu maksavan 40 miljoonaa euroa.
Vaikka valiokunta katsoo esityksen olevan perusratkaisuiltaan ja tukimääriltään hyväksyttävissä, se olisi suosinut laaja-alaisempaa tukea.
– Elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan näkökulmasta perustellumpaa olisi kuitenkin ollut pyrkiä rajoitusten aiheuttamat tappiot ja kustannukset paremmin huomioivaan ja kattavampaan hyvittämiseen nyt ehdotetun verraten suppean ja erityislaatuisen kohtuullisen hyvityksen asemesta, lausunnossa sanotaan.
Kaikki lausuntoluonnokseen tänään tehdyt muutokset ja sen käsittelyn lopettaminen päätettiin valiokunnassa yksimielisesti.