Suomessa odotetaan edelleen EU-komissiolta linjausta siitä, millä edellytyksillä hidasautolainsäädäntö voitaisiin panna voimaan. Asialla alkaa olla jo kiire, mutta koronaviruksen ja juridisen monimutkaisuuden takia komissiolta ei ole saatu vieläkään asiasta selkeää vastausta.
– Liikenne- ja viestintäministeriö on talvesta alkaen ja erityisesti nyt keväällä ollut komissioon yhteydessä. Neuvotteluitakin komission kanssa olemme käyneet, mutta siellä Brysselin päässä reagointi asiaan on ollut hyvin hidasta, sanoo ministeriön yksikön johtaja Sini Wirén.
Hänen mukaansa komissiolla on ollut neuvotteluhaluja. Neuvotteluissa on menty teknisiin ja juridisiin yksityiskohtiin. Ratkaisuita ei ole kuitenkaan vielä saatu. Wirén lisää, että Suomi on ollut asiassa aktiivisempi osapuoli.
Komission linjauksella on kiire, sillä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hidasautolainsäädäntö on tulossa voimaan jo marraskuussa. Lain oli tarkoitus tulla voimaan jo viime vuoden marraskuussa, mutta viime syksynä silloinen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) lykkäsi sen voimaan tuloa vuodella, sillä EU-komissio huomautti Suomelle, ettei lainsäädäntö sen käsityksen mukaan ole EU-säädösten mukainen.
Wirén sanoo, että jonkinlainen lainsäädäntömuutos ennen marraskuuta tarvitaan, sillä marraskuussa voimaan tuleva laki on komission mukaan selvästi EU-lainsäädännön vastainen.
– Tällainen tilanne ei ole tietenkään tarkoituksenmukainen EU-jäsenmaassa. Jonkinlainen lakimuutos marraskuuhun mennessä tarvitaan, oli se sitten lainmuutos tai lainkumoaminen, Wirén sanoo.
Hän lisää, että lakimuutos on useamman kuukauden prosessi lausuntokierroksineen ja perustuslainvaatimuksineen.
Lykkääminen lisäisi epävarmuutta entisestään
Jos komissiolta ei saada pian suoraa vastausta, Suomi voi lykätä lainsäädännön voimaantuloa jälleen tai kumota koko lain. Lykkääminen kuitenkin lisäisi entisestään kuluttajien ja autoalan epävarmuutta.
– On monia, jotka odottavat ja miettivät, että millaisen auton he ostavat kohta 15 vuotta täyttävälle lapselleen. Autoalan yritykset puolestaan odottavat, että minkälaisia autoja myydään tulevina kuukausina ja minkälaista liiketoimintaa on, Wirén sanoo.
Kun esitys hidasautolainsäädännöstä tuli, mopoautokauppa meni lähes jäihin. Viime vuonna mopoautojen ensirekisteröintejä tehtiin 61, tänä vuonna toukokuuhun mennessä niitä oli tehty 59 kappaletta. Vuosina 2011–2012 ensirekisteröintejä tehtiin reilusti yli tuhat. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan määrän vähenemisen taustalla on muitakin syitä kuin vain hidasautolainsäädäntö.
"Kyse on merkittävästä poikkeuksesta EU-lainsä ädäntöön"
Wirénin mukaan lykkääminen olisi mahdollisesti ihan tarkoituksenmukaista, jos olisi tiedossa, että jossain vaiheessa konkreettinen ratkaisu komissiosta tulee. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin vielä epäselvä.
On monia syitä sille, miksi komissiolta ei ole vielä tullut vastausta. Wirénin mukaan lainsäädäntö juridisesti vaikea tapaus, sillä kyse on merkittävästä poikkeuksesta EU-lainsäädäntöön.
– Jos Suomessa otetaan käyttöön jokin uusi ajoneuvotyyppi, se voi tarkoittaa sitä, että jokin toinen maa vaatii samaa. Jos samanlaiset autot tulisivat käyttöön vaikka Ranskassa, se on EU-poliittisesti paljon isompi kysymys, Wirén sanoo.
Toinen iso syy on korona, sillä komissiossa on koronapandemian aikana keskitytty pitkälti koronaliitännäisiin tehtäviin.
– Kansallisesti tämä on Suomelle hyvin iso asia, mutta komissio vastaa 28 eri maan asioista. Se ei ole heidän prioriteeteissaan ehkä ihan samalla tavalla, että minkälaisia ajoneuvoja Suomessa nuoret ajavat.
Alun perin oli tarkoitus, että hidasautot kulkisivat 60 kilometriä tunnissa
Hidasautojen sallimisella pyritään poistamaan teiltä heppoiset mopoautot. Hidasautoilla tarkoitetaan tavallisia henkilöautoja, joiden nopeus on rajoitettu. Ne olisi suunnattu 15–17-vuotiaille nuorille, joilla ei ole vielä henkilöauton ajokorttia. Maksiminopeudeksi olisi tarkoitus rajata 60 kilometriä tunnissa.
Komissio esitti viime vuonna huolensa uusien ajoneuvojen vaikutuksista liikenneturvallisuudelle. Huomautuksessa pidettiin huolestuttavana myös sitä, että kevytautoissa saisi kulkea kerralla viisi ihmistä ja niillä saisi vetää peräkärryä.
Hidasautot oli tarkoitus luokitella samaan ajoneuvoluokkaan kuin traktorit. EU:n mukaan ne eivät kuitenkaan täytä traktorikortin vaatimuksia, koska ne on tarkoitettu ensisijaisesti matkustajien kuljettamiseen. Toisaalta ne eivät myöskään vastaa mopoautoja koskevia vaatimuksia. Komissio on myös huolissaan hidasautojen vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen. Nuoret kuskit voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa esimerkiksi jalankulkijoille.
Lakimuutoksen pani alulle Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).
Ruotsissa asia on ratkaistu esimerkiksi siten, että nuoret saavat ajaa henkilöautoista muokattuja A-traktoreita. A-traktorit voivat kulkea enintään 30 kilometriä tunnissa, niiden kiihtyvyys on rajoitettu, niissä saa olla kuljettajan lisäksi vain yksi tai kaksi istumapaikkaa, ja niillä pitää olla vetokoukku.