EU:n pitää varoa kärjistämästä Valko-Venäjän tilannetta liian heppoisilla puheilla, sanoo suomalaisprofessori

Valko-Venäjän tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä EU:ssa ja muualla lännessä liian kapeasti yhden maan sisäisenä kriisinä ja mahdollisuutena edistää demokratiaa, arvioi kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa on olemassa suuri vaara kriisin laajenemisesta, jos ei muisteta, että kyseessä on Venäjälle geopoliittisesti ja sotilaallisen turvallisuuden kannalta keskeinen alue.

– Minusta on kauhean naiivi ajatus, että presidentti Vladimir Putin katsoisi näitä valkopunaisia lippumeriä Valko-Venäjällä ja ajattelisi, että ei hätää, koska siellä ei näy yhtään EU-lippua, Haukkala sanoo.

Hänen mukaansa lännessä jo esitetyt vaatimukset uusien vaalien järjestämisestä ja poliittisesta muutoksesta Valko-Venäjällä ovat signaaleja, jotka ovat omiaan saamaan Venäjän huolestumaan.

– Tiedämme aiemmista kokemuksista, ettei Venäjällä ole pidäkkeitä käyttää erittäin radikaalejakin toimenpiteitä, jos se kokee ydinintressinsä uhatuiksi, Haukkala muistuttaa.