Hallitukselta odotetaan tänään päätöksiä ulkomaisia kausityöntekijöitä koskevista järjestelyistä koronapandemian oloissa. Neuvottelut asiasta jäivät viime viikolla kesken. Ensimmäisiä kausityöntekijöitä odotetaan maahan jo ensi kuusta alkaen, sillä istutuskausi alkaa varhain keväällä.
STT:n tietojen mukaan maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että viime vuoden kaltaisista tilakohtaisista kiintiöistä luovuttaisiin ja tilat itse määrittelisivät työvoiman tarpeensa. Viime vuonna hallituksen määrittelemä kiintiö oli kaiken kaikkiaan 9 000 kausityöntekijää. Schengen-alueen ulkopuolelta tuli viime vuonna 7 000 kausityöntekijää.
Tästä tänään vielä keskustellaan. Normaalisti kausityöntekijöitä tulee Suomeen noin 15 000–16 000.
Kausityöntekijöitä koskeva ohjeistus päivitetään hybridistrategian muutosten mukaisesti.
– On tärkeää, että tiloille lähtevät terveysturvallisuutta koskevat ohjeet ovat kauttaaltaan linjassa hallituksen hybridistrategian kanssa. Niiden tulee olla myös selkeitä ja helppoja noudattaa. Nämä ohjeet tullaan lähettämään tiloille, kun olemme ne ensin hallituksessa käsitelleet, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) viime viikolla neuvottelujen jälkeen tiedotteessa.
Tänään Leppää ei Säätytalon portailla ennen neuvotteluja nähty.
– Minun kantani on, että kaikki pitää tehdä terveysturvallisuus edellä, ja maa- ja metsätalousministeriö vastaa siitä, kommentoi työministeri Tuula Haatainen (sd.) neuvotteluihin mennessään.
Ei poliittista erimielisyyttä
Maahan saapuvilta työntekijöitä vaadittaisiin ministeriön ehdotuksen mukaan negatiivinen koronatesti. Työnantajat huolehtisivat kuljetuksista lentokentältä työpaikoille, ja tulijat olisivat omaehtoisessa karanteenissa, kunnes toinenkin testi olisi otettu 72 tunnin kuluttua ensimmäisestä.
Charter-lennoista on ministeriön mukaan viime vuoden perusteella hyviä kokemuksia. Kausityöntekijät itse maksaisivat lennot.
Maa- ja metsätalousministeriö perustaa esityksensä siihen, että huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä ulkomaista työvoimaa edellyttäviä työtehtäviä on erityisesti muun muassa maa-, puutarha- ja kalataloudessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan kausityöntekijöihin liittyvistä kysymyksistä ei ole erimielisyyttä hallituksen sisällä.
– Uskoisin, että aika nopeasti saamme tämän kokonaisuuden käsiteltyä, Marin sanoi.
Marinin mukaan Suomi oikea-aikaisesti liikkeellä viime keväänä
Pääministeri Marinin mukaan Suomi asetti oikea-aikaisesti koronarajoituksia viime keväänä koronapandemian alkuvaiheissa.
– Mehän otimme aika voimakkaita rajoitustoimia keväällä käyttöön jo ennen kuin meillä oli esimerkiksi ensimmäistäkään kuolemantapausta todettu, Marin sanoi toimittajille saapuessaan hallituksen neuvotteluihin Säätytalolle.
– Mielestäni Suomi teki oikea-aikaisia päätöksiä ja me olemme tähän mennessä selviytyneet kriisistä kohtuullisesti, Marin jatkoi.
Marinin mukaan Suomen kriisijohtamisessa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa.
– Ylipäätänsä hallinnossa on paljon kehitettävää, jotta tulevaisuudessa olisimme entistä paremmin varautuneita tämän kaltaisiin tai erilaisiin kriiseihin, Marin sanoi.
Hallitus käsittelee neuvotteluissaan tänään muun muassa konsulttiyhtiö Deloitten tekemää selvitystä Suomen kriisijohtamisesta viime keväänä.
Deloitten selvityksen ohella hallitus keskustelee muun muassa maatalouden ulkomaisten kausityöntekijöiden Suomeen tulemisesta ja siihen liittyvistä terveysturvallisuuskysymyksistä. Marinin mukaan päätöksistä tiedotetaan neuvottelujen jälkeen.
Marinin mukaan kausityöntekijöihin liittyvistä kysymyksistä ei ole erimielisyyttä hallituksen sisällä.
– Uskoisin, että aika nopeasti saamme tämän kokonaisuuden käsiteltyä, Marin sanoi.
Rajoilla järjestettävät pakolliset koronatestaukset eivät ole Marinin mukaan tänään hallituksen asialistalla. Hänen mukaansa asiasta on olemassa jo poliittinen sopu ja esitystä asiasta viimeistellään eduskunnalle annettavaksi.
"Pakolliset koronatestit eivät ongelmattomia"
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) oli pääministeri Marinin kanssa yhtä mieltä siitä, että Suomen valmiutta vastata koronapandemian kaltaisiin kriiseihin täytyy parantaa.
– Kyllä meidän pitää koko meidän valtionhallintoamme ja varautumissuunnitelmiamme muokata siihen malliin, että tällaisiin uhkiin ollaan jatkossa paremmin varautuneita. On ihan selvää, että tällaiset virukset eivät maapallon päältä katoa vielä pitkään aikaan, Ohisalo sanoi.
Ohisalo sanoi toivovansa, että Suomessa ei enää jatkossa tarvitsisi turvautua koronaviruksen vastaisessa kamppailussa kansalaisten perusoikeuksien rajoituksiin, kuten viime keväänä tehtiin.
– Toivottavasti tautitilanne pysyy niin hyvänä, että sellaisiin ei jatkossa tarvitse lähteä, Ohisalo sanoi.
Suomen rajoille kaavaillut pakolliset koronatestit eivät Ohisalon mukaan ole täysin ongelmattomia perusoikeusnäkökulmasta.
– Iso kysymys lienee, voiko yksilökohtaisten päätösten sijaan tehdä ikään kuin massapäätöksiä. Tämä ei ole perusoikeusnäkökulmasta ihan yksioikoinen juttu. Näitä kaikkia selvitetään parasta aikaa, Ohisalo sanoi.