Eduskunnan kansliatoimikunta päätti torstaina pidättää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin virastaan keskusrikospoliisin (KRP) rikostutkinnan ajaksi.
Asiasta kertoi eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) toimikunnan kokouksen jälkeen. Päätös oli yksimielinen.
KRP on aloittanut esitutkinnan työsopimuksesta, jonka eduskunnan oikeusasiamies totesi lainvastaiseksi viime joulukuussa.
Sopimuksen tekivät Yli-Viikari ja VTV:n silloinen hallintojohtaja Mikko Koiranen. Sen myötä viraston työntekijälle maksettiin noin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle siirtymistä.
Yli-Viikari ja Koiranen ovat molemmat epäiltyinä esitutkinnassa. He ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään virkarikokseen.
Puhemies Vehviläinen kertoi lisäksi tiedotustilaisuudessa, että poliisin esitutkinnassa ovat myös paljon työtehtävissä matkustelleen Yli-Viikarin Finnair -bonuspisteet.
KRP kertoi torstaina STT:lle, että tutkinnassa on kaksi asiakokonaisuutta, joista toinen liittyy viraston työntekijän kanssa tehtyyn sopimukseen ja toinen Finnair-lentopisteisiin. Yli-Viikaria epäillään päättämissopimuksen osalta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja Finnair-pisteiden osalta maksuvälinepetoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
VTV ilmoitti torstaina pidättävänsä Koirasen virantoimituksesta mahdollisen rikossyytteen ja sen edellyttämän esitutkinnan ajaksi.
Yli-Viikari: Todellinen syy oli julkisuuden paine
Yli-Viikarin mukaan häntä vastaan käynnistetyn virasta pidättämismenettelyn tosiasiallisina syinä ovat "julkisuudessa asian pitkään jatkunut käsittely, kansalaispalaute ja median paine", eivät esitutkinta tai siinä tutkittavana olevat epäillyt teot. Yli-Viikari kommentoi asiaa eduskunnan kansliatoimikunnalle toimittamassaan vastineessa.
– Käsitykseni mukaan merkittävänä syynä menettelyn aloittamiselle on ollut se, että en ole luopunut eduskunnan virkamieslaissa virkamiehelle säädetystä oikeusturvasta ja pidättänyt itseäni epävirallisissa kuulemiskeskusteluissa saamastani painostuksesta huolimatta virantoimituksesta, Yli-Viikari jatkaa.
Rikoslain mukaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vähimmäisrangaistuskin on neljä kuukautta vankeutta. Maksuvälinepetoksesta ja perusmuotoisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta seuraa tyyppillisesti sakkoja, mutta laki mahdollistaa niistä myös vankeusrangaistuksen. Rikosnimikkeet saattavat vielä muuttua poliisin tutkinnassa, ja poliisi, syyttäjä tai tuomioistuin voivat päätyä myös siihen, ettei rikosta ole tapahtunut.
Ei palkkaa hyllytyksen aikana
Kansliatoimikunnan kokouksessa kuultavana ollut Yli-Viikari ei vastannut toimittajien kysymyksiin toiminnastaan. Julkisuudessa on käsitelty Yli-Viikarin rahankäyttöä ja tarkastustoiminnan vähenemistä hänen pääjohtajakaudellaan.
– Sillä ei ole ollut tähän päätökseen vaikutusta, Vehviläinen sanoi viitaten muuhun Yli-Viikaria koskevaan julkiseen keskusteluun.
Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan mukaan Yli-Viikari ei saa palkkaa virasta pidättämisen ajalta, mutta jos esitutkinta ja rikossyyte eivät etene, hän saa tältä ajalta palkan takautuvasti.
VTV:n ja Yli-Viikarin toimintaa selvitetään parhaillaan myös eduskunnan tarkastusvaliokunnassa, jonka mietintö asiasta on valmistumassa lähiviikkoina. Lisäksi eduskunnan tilintarkastajat suorittavat huhtikuun aikana erityistilintarkastuksen viraston ylimmän johdon edustus-, matka- ja hankintakuluista.
Eduskunnassa on keskusteltu myös mahdollisuudesta erottaa VTV:tä vuodesta 2016 johtanut Yli-Viikari. Asiasta päättäisi eduskunnan täysistunto.