Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Kaisa, 46, metsästää säännöllisesti Helsingissä – aseen lisäksi hyödyllinen väline on lehtipuhallin

Eränkäynti: Metsästäjät voivat lähteä jahtimaille myös pääkaupungissa.

Laajasalolainen Kaisa Huttunen on tottunut eränkävijä. Helsingissä voi luvanvaraisesti metsästää muun muassa minkkejä ja supikoiria. Minkit ajetaan kivikkopesistään lehtipuhaltimen avulla. Päivi Tuovinen
Jari Pietiläinen

Jari Pietiläinen

Helsingin Uutiset

Metsästyksestä innostuneet helsinkiläiset joutuvat yleensä lähtemään jahtimaille kotikaupunkinsa ulkopuolelle.

Harva kuitenkin tietää, että metsästäminen on mahdollista myös Helsingissä.

Yksi pääkaupungissa säännöllisesti metsästävä on Laajasalossa asuva Kaisa Huttunen, 46.

Hän on jo vuosien ajan huolehtinut riistanhoidosta metsästämällä erityisesti saaristossa ja tarvittaessa myös taajama-alueella minkkejä ja supikoiria.

Huttunen muistuttaa, että minkki on vieraspeto, joka ei yksinkertaisesti kuulu Suomen luontoon.

– Se ei surmaa saalistaan vain syödäkseen, vaan tappamisen ilosta. Villiintyneet minkit tekevät esimerkiksi harvinaisille merilinnuille valtavaa tuhoa, Huttunen muistuttaa.

Paras aika minkkijahtiin on varhainen aamu.

Kaisa Huttusen omistama viiden kuukauden ikäinen suomenpystykorvauros Stadin Kundi on jo innolla opettelemassa metsästyksen salaisuuksia. Päivi Tuovinen

Minkinmetsästäjä varustautuu eräretkelleen erikoisella tavalla: mukaan otetaan koiran ja haulikon lisäksi myös lehtipuhallin.

– Paras aika on varhainen aamu, jolloin minkin yöjäljet ovat vielä tuoreita. Kun koira on jäljittänyt saaliseläimen, se ilmaisee sen haukkumalla. Huttunen kertoo.

Tässä vaiheessa metsästäjä ottaa esiin lehtipuhaltimen, jonka ilmavirta ajaa minkin kivikosta pakosalle.

Karkuun yrittävän pikkupedon matka päättyy tähän, sillä se ammutaan haulikolla. Kuolema on nopea ja tuskaton.

Minkkejä saalistetaan myös loukuilla, jotka surmaavat heti loukun sisään pujahtaneen eläimen.

Koirat ovat olennainen osa Kaisa Huttusen metsästysharrastusta. Uroskoira Stadin Kundi viihtyy metsässä erinomaisesti. Päivi Tuovinen

Supikoiria puolestaan metsästetään pelkästään elävänäpyytävillä loukuilla.

Lain mukaan supiloukut tulee tarkastaa vähintään kerran päivässä.

– Kun supi on jäänyt loukkuun, se päästetään päiviltä pistoolilla tai kiväärillä. Haulikkoa ei voi käyttää, sillä sen laukaus rikkoisi loukun, Huttunen mainitsee.

Hän harmittelee sitä että aktiivimetsästäjän oman käyttötarpeen yli jäävät nahkat jäävät usein hyödyntämättä. Näille nahkoille ei Suomessa ole juurikaan kaupallista kysyntää.

– Lisäksi villinä kulkeneiden supien ja minkkien karva ei ole tasalaatuista, vaan se vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Myös syöpäläisiä esiintyy.

Keskiviikkona Huttusen mukana erämatkalla oli viiden kuukauden ikäinen suomenpystykorvauros nimeltä Stadin Kundi, jota on ryhdytty jo kouluttamaan osaavaksi jahtikoiraksi.

Kaupungissa saattaa olla vaikeampaa rakentaa toimivaa suhdetta luontoon ja metsästykseen kuin maaseudulla.

– Osa kaupunkilaisista voi kokea metsän ja sen eläimet jopa suoranaisena uhkana, pohtii Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen.

– Lapsia saatetaan varoitella keräämästä maastosta linnunsulkia tai muuta materiaalia lian ja tautien pelossa. Pahimmillaan luontoon ei ole edes kiinnostusta lähteä.

– Jollei hyvä luontosuhde saa mahdollisuutta kehittyä, voi myös metsästys harrastuksena tuntua vieraalta ajatukselta, Laukkanen harmittelee.

Hän on kuitenkin tyytyväinen siihen, että suomalaisten asenteet metsästystä kohtaan ovat kohentuneet kaiken aikaa.

Taloustutkimus teki parisen vuotta sitten kyselytutkimuksen, jonka mukaan kaksi kolmasosaa suhtautuu metsästykseen myönteisesti.

Samaan aikaan vain joka kymmenes suomalainen kokee metsästyksen kielteisenä harrastuksena.

Suomen metsästäjäliiton perustamisesta tulee 24. huhtikuuta kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Lähimmät hirvimaastot naapurissa

Jopa 10 000 helsinkiläistä metsästää

Arviolta noin 10 000 helsinkiläistä metsästää aktiivisesti.

Noin 8 200 metsästäjää on maksanut metsästyskortin Helsingin riistanhoitoyhdistykselle.

Vajaa 800 helsinkiläistä kuuluu Suomen muihin riistanhoitoyhdistyksiin.

Valtion mailla metsästäminen on suosittua, mutta luvanvaraista.

Helsingistä katsottuna lähimmät valtion hirvialueet sijaitsevat Satakunnassa ja Etelä-Savossa.

Lähimmät yksityiset hirvenmetsästysalueet ovat Espoossa ja Vantaalla.

Hirvenmetsästykseen tarvitaan metsästäjätutkinto ja metsästyskortti. Ampumakoe on suoritettava.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut