Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hetitappavien pienpetorautojen poistamista luonnosta. Ympäristöpäällikkö Tapani Veistola heittää palloa pienpetorautojen kieltämisestä maa- ja metsätalousministeriölle.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo STT:lle, että pienpetoraudoista ei voida luopua Suomessa.
– Ei niistä olla luopumassa. Kehitystä tapahtuu niin, että rautojen suojaukset ovat parempia.
Pienpetoraudoilla on suuri rooli vieraspetolajien, erityisesti minkin pyynnissä.
– Ilman heti tappavia rautoja meillä olisi iso minkkiongelma, Leppä sanoo.
Pohjois-Karjalassa liikkuu kaksi karhuemoa, jotka ovat loukkaantuneet raudoista.
Poliisi on päättänyt, että Joensuun karhu yritetään ottaa kiinni ja tutkia sen vammat. Karhun mukana on neljä alkuvuonna syntynyttä pentua. Lieksan karhuemon, jolla on tiettävästi kaksi viime vuonna syntynyttä pentua, poliisi on päättänyt lopettaa eläinsuojelullisista syistä. Raudat aiheuttavat eläimelle kipua ja kärsimystä.
Karhun ei pitäisi jäädä oikein viritettyyn rautaan
Metsästäjien etujärjestön Metsästäjäliiton mukaan karhun käpälä ei voi jäädä oikein viritettyyn pienpetorautaan. Raudan tulee olla suojaputkessa, jossa on maksimissaan 8 senttimetrin sisäänmenoreikä.
– Minkki pääsee siitä sisään, mutta karhu ei saa käpäläänsä työnnettyä, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.
Silpola kertoo, että pienpetorauta on asetettu väärin, mikäli karhu on siihen päässyt käsiksi. Metsästysasetuksen mukaan raudat on sijoitettava niin, ettei raudoista ole vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille.
– Kun ne on sijoitettu oikein, ei voi käydä niin, kuin karhuille on käynyt.
Suomessa kymmeniä tuhansia pienpetorautoja
Pienpetorautoja käytetään Suomessa erityisesti minkkikannan hallinnassa pitämiseen. Minkkien lisäksi pienpetoraudoilla pyydystetään supikoiria ja näätiä sekä veteen sijoitetuilla raudoilla majavia. Rautojen on tarkoitus tappaa pyydystettävä eläin välittömästi. Rautoihin liittyy luonnonsuojeluliiton mukaan vakavia ongelmia.
– Ne ovat valikoimaton pyyntimuoto ja niihin menee erilaista ei-toivottua sivusaalista, Veistola sanoo.
Rautoihin voi mennä esimerkiksi lintuja ja hillereitä, joka on erittäin uhanalainen laji Suomessa. Majavarautoihin voi mennä saukkoja.
Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan luonnossa on vähintään kymmeniä tuhansia pienpetorautoja.
STT yritti selvittää, kuinka paljon pienpetorautoihin jää muita kuin pyydettäviä eläimiä. Maa- ja metsätalousministeriö ei osannut arvioida asiaa sen enempää kuin Metsästäjäliittokaan.
– Ei siitä isoa ongelmaa ainakaan ole. Raudat on tarkasti laitettuja, ministeri Leppä kommentoi asiaa.
Minkkejä voisi ehkä pyydystää muillakin tavoin
Luonnonsuojeluliitto on vastustanut pienpetorautoja lausunnoissaan jo vuosikausia. Järjestön mukaan minkkejä voisi pyydystää muillakin tavoin, kuten elävänä pyytävillä loukuilla, mutta ne teettävät enemmän työtä.
Metsästäjäliiton mukaan pienpetoraudat ovat välttämättömyys Suomessa minkkikannan hallinnassa pitämisen vuoksi.
– Tämä on isompi kysymys kuin se, mitä metsästäjät haluavat tai tahtovat, Silpola linjaa.
Minkki on yksi Suomen haitallisimmista luonnonvaraisia lintuja tappavista vieraslajeista. Silpolan mukaan minkin pyyntiin ei ole muita vaihtoehtoja kuin pienpetorauta.
– Minkkiä ei pystytä pyydystämään riittävässä mittakaavassa ilman heti tappavia rautoja.
Minkin pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia. Silpola korostaa, että pienpetorautaa käyttävän tulee asentaa loukku oikein.
Maa- ja metsätalousministeriöltä ei kiinnostusta loukkaantuneiden suurpetojen hoitoon
Luonnonsuojeluliiton mukaan Pohjois-Karjalassa pienpetorautaan loukkaantuneet karhut ovat osoittaneet, että Suomessa on puutteita suurpetojen hoidossa ja välineistössä.
Veistola toivoo, että Pohjois-Karjalan tapausten myötä valmius hoitaa loukkaantuneita tai ongelmallisiksi koettuja villieläimiä kasvaa eikä ainoa vaihtoehto ole eläimen tappaminen. Palautteen perusteella kansalaisetkin vaativat sitä, Veistola sanoo.
Luonnonsuojeluliiton mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulisi parantaa valmiutta hoitaa loukkaantuneita suurpetoja Suomessa.
Ministeri Leppä on asiasta eri mieltä.
– Mielestäni niiden (suurpetojen) hoitamista ei kannata tehdä enempää kuin nyt tehdään. Orpopentuja siirretään eläinkeskuksiin, ja se on ihan hyvä. Mutta loukkaantuneen karhun lopettaminen on armollisin tapa.
Leppä korostaa, että Suomen karhukanta on vahva ja kasvaa koko ajan.
– Se on tosi ikävää, että karhujen käpälä on jäänyt pienpetorautaan. Ei niin pitäisi tapahtua. Mutta karhu ei ole uhanalainen laji.