Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Tuore selvitys moittii Suomen ilmastopolitiikkaa selkeän vision puutteesta – ennakointi pienentäisi ilmastotoimien lopullista hintalappua

Sitran selvityksen mukaan ilmastoystävällisiin ratkaisuihin tulisi kannustaa taloudellisesti. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Emmi Tilvis / STT

Suomen ilmastotoimilta puuttuu selkeä pitkän tähtäimen visio, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran selvitys.

Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia -selvityksessä tarkasteltiin Suomen ilmastotoimien onnistumisen esteitä.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mutta sen jälkeisestä ajasta on Sitran mukaan keskusteltu Suomessa toistaiseksi melko vähän. Hiilineutraalius tarkoittaa, että Suomi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä hiilidioksidipäästöjensä verran.

Vuoden 2035 jälkeen Suomen tulisi olla hiilinegatiivinen, eli hiiltä pitäisi sitoa jo enemmän kuin päästää ilmakehään.

Sitran asiantuntijan Mariko Landströmin mukaan nyt pitäisi katsoa jo vuotta 2035 pitemmälle. Hänen mukaansa kokonaisuus saadaan toteutettua halvemmalla, jos jo nyt otetaan huomioon myöhempi hiilinegatiivisuus.

Sitran selvityksen mukaan valtion tehtävänä olisi luoda selkeä kuva tulevasta muutoksesta ja valmistella ohjauskeinot hyvissä ajoin, mutta johtajuutta ja positiivista visioita tarvitaan myös esimerkiksi yrityksissä. Selvityksen mukaan ennakoitavuus ja selkeä viestintä ovat edellytys myös sille, että muutokset ovat ihmisten kannalta oikeudenmukaisia.

Kun tiedetään, millaisia ohjauskeinoja tulevaisuudessa voi odottaa, vältetään investoinnit, jotka voivat sitoa ihmisiä, yrityksiä tai kuntia ilmastopäästöjen kannalta huonoihin ratkaisuihin.

Hiilinieluja tulisi vahvistaa

Selvityksen mukaan keskeiset keinot Suomen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat tehostaminen, poltto- ja raaka-aineiden korvaaminen nykyistä vähäpäästöisemmillä sekä hiilinielujen vahvistaminen. Esimerkiksi metsät toimivat hiilinieluina, koska ne sitovat hiiltä kasvaessaan.

Tällä hetkellä maankäyttö on merkittävä päästölähde, joten Landströmin mukaan iso vaikutus on esimerkiksi sillä, mitä tehdään viljelykäytössä oleville turvemaille, jotka tuottavat yli puolet maatalouden päästöistä.

Landströmin mukaan maatalouden käyttämää pinta-alaa saadaan vapautettua hiilinieluksi esimerkiksi nostamalla satotasoja ja siirtymällä kasvispainotteisempaan ruokaan. Kasvien viljely suoraan syötäväksi vie vähemmän tilaa kuin rehun viljely tuotantoeläimille.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan onnistu, jos suomalaisesta lihasta siirrytään esimerkiksi brasilialaiseen nautaan.

– Muutoksen pitää tapahtua ruokavaliomuutosten kautta, Landström sanoo.

Vuonna 2019 maatalous aiheutti Suomen päästöistä liki neljänneksen, sähkön ja kaukolämmön tuotanto sekä teollisuus kumpikin viidenneksen ja kotimaan liikenne kuudesosan. Sitran laskelmissa mukaan on laskettu maankäytön päästöt toisin kuin Tilastokeskuksen käyttämässä laskentatavassa.

Päästöt vähenevät jo nykyisillä toimilla

Viime vuosina ilmastotoimissa on päästy Landströmin mukaan paljon eteenpäin. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi hän nostaa esiin päätöksen kieltää kivihiilen energiakäyttö 1. toukokuuta 2029 alkaen.

– Tämä on erittäin hyvä esimerkki selkeästä signaalista, että tämä toiminta tulee loppumaan.

Tällä hetkellä Suomen hallitus päivittää keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä ilmastolakia. Landströmin mukaan päästöt vähenevät merkittävästi nykytoimillakin, mutta kirittävää on vielä jäljellä.

Sitran selvityksen mukaan ilmastoystävällisiin ratkaisuihin tulisi kannustaa taloudellisesti. Esimerkiksi kestäviä kulutus- ja liikkumisvalintoja pitäisi tukea.

Selvityksen mukaan ilmastoratkaisujen tieltä pitää raivata myös hallinnollisia esteitä. Esimerkiksi Puolustusvoimien aluevalvonta pitäisi selvityksen mukaan pystyä sovittamaan yhteen tuulivoimaloiden rakentamisen kanssa.

Sitran selvitystä varten tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus ja noin sata asiantuntijahaastattelua.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut