Oopiumin hinta on noussut poikkeuksellisen korkeaksi Afganistanissa sen jälkeen, kun Taleban-hallinto uhkasi kitkeä maasta huumekaupan. Äärijärjestö Talebanin noustua valtaan elokuun puolessa välissä heroiinin raaka-aineena käytettävän oopiumin hinta on enemmän kuin kolminkertaistunut.
Kandaharin maakunnassa oopiumunikkoa viljelevä Mohammad Masoom kertoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa saavansa oopiumista noin 17 500 Pakistanin rupiaa eli vajaat yhdeksänkymmentä euroa kilolta. Toinen kauppias kertoo, että välittäjät maksavat hyvälaatuisesta tavarasta jopa 130 euroa kilolta.
Huolimatta kalliista hinnasta vain murto-osa huumekaupan tuotoista jää viljelijöille. Oopiumista nimittäin valmistetaan kalliimpaa heroiinia Afganistanin lisäksi esimerkiksi Pakistanissa ja Iranissa ennen kuin tuote viedään Euroopan markkinoille. Suomessa nykyään harvinaisen heroiinin grammahinta katukaupassa on liikkunut täällä viime vuosina 150–200 euron tietämissä.
Taustalla huumekielteinen lausunto
AFP:n haastattelemien viljelijöiden mukaan hintaan vaikuttavat niin sää, poliittinen epävarmuus kuin rajojen sulkeminenkin. Pääsyynä hinnannousuun pidetään kuitenkin Taleban-hallinnon huumekielteistä julkista lausuntoa.
– Vakuutamme maanmiehillemme ja -naisillemme sekä kansainväliselle yhteisölle, ettemme tuota huumausaineita. Tästä lähtien kukaan ei osallistu (heroiinikauppaan), kukaan ei voi osallistua huumeiden salakuljetukseen, ilmoitti Talebanin tiedottajana ollut ja Afganistanin uuden johdon näkyvimpiin hahmoihin lukeutuva Zabihullah Mujahid elokuussa.
Kysyntä on kasvanut, sillä ostajat varautuvat siihen, että maailman johtava oopiumintuottajamaa kiristäisi huumepolitiikkaansa.
Lausuntoa on pidetty laajasti politikointina kansainvälisen avun saamiseksi, mutta sillä voi olla myös muita tarkoitusperiä. Taleban kielsi oopiumin tuotannon viimeksi vuonna 2000 juuri ennen kuin Yhdysvaltain johtamat joukot kukistivat Talebanin silloisen hallinnon. Tuolloinkin hinta nousi rajusti viljelykiellon jälkeen, ja Taleban teki sievoiset tuotot myymällä varastojaan. YK:n mukaan noin puolet järjestön liikevaihdosta tuli oopiumkaupasta vuonna 2016, ja ennen Talebanin uutta valtaannousua huumeiden tuotanto ja vienti keskittyi viime vuosina järjestön valvomille alueille.
Terveydenhuolto romahtamassa
YK arvioi huumekaupan tuottavan noin kaksi miljardia euroa vuodessa maalle, jonka talous ja terveydenhuolto ovat romahduksen partaalla. Virkamiehille ja terveydenhuollon henkilökunnalle ei ole pystytty maksamaan palkkoja kuukausiin, ja perustarvikkeista on maassa pulaa. YK:n mukaan puolet maan väestöstä tarvitsee kipeästi apua, ja jopa kolmasosaa uhkaa nälänhätä tulevan talven pahentaessa tilannetta entisestään.
Tuottoisan huumekaupan vaihtaminen maailmalle vähemmän haitallisiin maataloustuotteisiin näyttää vähintäänkin epätodennäköiseltä, eikä se olisi houkuttelevaa unikonviljelijällekään.
– Se on haram (kielletty) islamissa, mutta meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, Masoom kertoo.
Mikään muu tuote ei takaisi hänen mukaansa yhtä hyviä tuottoja, ja lisäksi siemenistä ja vedestä on maassa pulaa. Zekria-nimellä esiintyvä naapuriviljelijä ei usko, että Taleban voisi edes halutessaan kitkeä maasta unikonviljelyä.
– Ilman oopiumia en pysty edes kattamaan kulujani. Ei ole muuta vaihtoehtoa, ellei kansainvälinen yhteisö auta meitä, koko ikänsä unikkoa viljellyt nelikymppinen Zekria toteaa.