Poistotekstiilien kierrätyksessä on edistytty isoin harppauksin Suomessa, vaikka alkuperäisestä käytöstään poistuneiden vaatteiden ja kankaiden erilliskeräys on meillä vielä suhteellisen tuore ilmiö, kertovat tekstiili- ja jätehuoltoalan asiantuntijat.
– Tekstiilien kiertotalous on Suomessa hyvissä kantimissa. Olemme edelläkävijöitä, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Levón.
Tätä hän perustelee sillä, että jo yli 40 prosenttia kotitalouksien poistotekstiileistä päätyy erilliskeräykseen, joka on Suomessa vasta alkanut toden teolla. Valtakunnallinen velvoite erilliskeräyksestä ei ole edes vielä voimassa.
– Esimerkiksi Ranskassa tekstiilien erilliskeräysvelvoite on ollut olemassa jo yli kymmenen vuotta ja siellä prosenttiosuus on samaa luokkaa, Levón vertaa.
Helsinki aloitti keräykset kauppakeskuksissa
Helsingin kaupungin ympäristötoimiala aloitti poistotekstiilien keräämisen kauppakeskuksissa viime kuussa. Suomessa poistotekstiilien keräystoiminnan aloitti edelläkävijänä Lounais-Suomen jätehuolto vuonna 2015. Sen jäljessä Suomen etelärannikolla kymmenen kunnallisen jätelaitoksen alueella oli poistotekstiilien keräys käynnissä viime vuoden loppuun mennessä.
– Tämä tarkoitti yhteensä noin 3,2 miljoonaa suomalaista, joiden asuinalueella on poistotekstiilinkeräys, projektipäällikkö Marko Kokkonen Lounais-Suomen jätehuollosta kertoo.
Levónin kertoma havainto suomalaisten kierrätysinnokkuudesta ei kerro koko totuutta. Poistotekstiilien keräyslaatikoihin lipsahtaa nimittäin usein myös sinne kuulumattomia vaatekappaleita tai muita tekstiileitä.
Levón kertookin, että tuoreimman – tosin jo pari vuotta vanhan – tiedon mukaan jopa 60 prosenttia poistotekstiileistä päätyi energiajätteeksi eli poltettavaksi. Tieto on Levónin mukaan vuodelta 2019.
Lajittelu kotona avainasemassa
Parannettavaa olisi siis kotona tapahtuvassa seulontatyössä, sillä yksikin kostea, homeinen tai tuholaisten kansoittama kangaserä voi pilata saman keräyslaatikon oikein lajitellut tekstiilit. Kierrättäjältä vaaditaan siis innon lisäksi tarkkuutta.
Kunnallisella ja yksityisellä poistotekstiilien vastaanottajalla voi olla esimerkiksi eri vaatetyypeille omat ohjeensa. Tietyn vaatekaupan ja kunnallisen jätehuollon ohjeet voivat poiketa toisistaan niin, että jätehuollossa ei oteta vastaan vaikkapa sukkia ja alusvaatteita, kun taas kansainvälisen yrityksen liikkeessä ne hyväksytään. Myös vaatekappaleiden likaisuusasteesta voidaan ohjeistaa lajittelijaa eri tavoin eri vastaanottopaikoissa.
Tekstiilien kiertotalouden ja vastuullisuuden parissa työskentelevä asiantuntija Levón kehottaakin kotitalouksien lajittelijoita tutustumaan tarkkaan paikallisiin kierrätysmahdollisuuksiin ja myös selvittämään kussakin paikassa annetut ohjeet perusteellisesti.
Lounais-Suomen jätehuollon Kokkosen mukaan poistotekstiilien keräys on tärkeää erottaa hyväntekeväisyysjärjestöjen vaatekeräyksestä, joka on paljon vanhempi ilmiö. Hyväntekeväisyysjärjestöt keskittyvät käyttökelpoisten tekstiilien keräämiseen.
Erota käyttökelpoiset tekstiilit kelvottomista
Kokkonen ohjeistaa osaltaan ihmisiä hankkiutumaan eroon vanhoista vaatteista ja tekstiileistä niin, että ensin erotellaan käyttökelpoiset vaatteet ja kankaat käyttökelvottomista.
– Jos vaatteet ovat vaikkapa mystisesti kutistuneet vaatekaapissa, niin ensimmäisenä kannattaa tietenkin katsoa, ovatko ne käyttökelpoisia jollekulle toiselle. Uudelleenkäyttöön kelpaavat vaatteet suosittelemme myymään kirpputorilla tai lahjoittamaan eteenpäin.
Lounais-Suomen jätehuolto ylläpitää myös myymälää, johon päätyy esimerkiksi ihmisten keräykseen laittamia hyväkuntoisia lastenvaatteita. Ensisijaisesti puhtaat ja ehjät pitovaatteet sekä kankaat ohjeistetaan kuitenkin toimittamaan esimerkiksi hyväntekeväisyysmyymälöille.
Ympäristön kannalta paras tapa on säilyttää vaate samassa käytössä niin kauan kuin mahdollista, sanoo myös Levón.
– Loppuun kuluneet eli nuhjaantuneet tai rikkinäiset vaatteet, joista puuttuu nappi tai vetoketju, tai joissa on reikiä, kuuluvat poistotekstiilinkeräykseen, Kokkonen jatkaa.
Vintin perällä vuosikymmeniä kostuneet ja homeelle haisevat kankaat Kokkonen ja Levón kehottavat lajittelemaan heti lähtöpisteessään energiajätteeseen.
Vaatelaatikoita ei toistaiseksi taloyhtiöihin
Kokkonen ei näe, että vaikkapa vaatteiden tai muiden poistotekstiilien keräyslaatikoita tulisi lähiaikoina taloyhtiöiden jätekatoksiin.
– Tekstiilijätettä syntyy niissä sen verran vähän, ettei kiinteistökohtaista keräystä saada kustannustehokkaaksi. Vajaita jäteastioita jouduttaisiin tyhjentämään parin viikon välein muun muassa kosteusongelman minimoimiseksi, Kokkonen toteaa.
Lisäksi haasteena on vielä poistotekstiileistä saatavan kierrätyskuidun käyttö. Tällä hetkellä poistotekstiilejä jo käsitellään kotimaassa, ja Paimioon avattiin syksyllä 2021 Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilin jalostuslaitos.
Kierrätyskuitua käytetään muun muassa eristeeksi ja akustiikkalevyihin. Kuidun hyödyntämiseksi selvitetään Suomen Tekstiili & Muoti ry:n mukaan jatkuvasti uusia käyttömahdollisuuksia.
– Keräykseen ja lajitteluun on panostettu vuosia. Seuraava pullonkaula on ratkaista, kuka käyttää kierrätyskuitua. Käyttökohteita täytyy olla, ja tämä on seuraava kehityskohde Suomessa, Levón sanoo.
Valtakunnallista velvoitetta kohti
– Vaikka tekstiilien kiertotalous on kehittynyt harppauksin viime vuosien aikana, ei ole vielä arkipäivää, että meidän vanhat vaatteemme kiertäisivät uusiksi vaatteiksi suljetussa kierrossa, Levón kertoo.
Jos siis kuluttaja vie poistotekstiileitä keräävään vaateliikkeeseen omia kuluneita housujaan ja sukkiaan ja menee puolen vuoden päästä samaan putiikkiin ostoksille, henkarissa ei välttämättä roiku niistä tehty uusi kierrätysvaate.
– Todennäköisesti kansainvälisistä liikkeistä tuotteet päätyvät isoihin lajittelukeskuksiin Eurooppaan. Esimerkiksi Keski-Euroopassa autoteollisuus käyttää kierrätettyä materiaalia.
Kunnalliseen jätehuoltoon toimitetut poistotekstiilit jäävät puolestaan kotimaahan jatkokäsittelyyn. Lounais-Suomen jätehuollon Kokkonen sanoo, että poistotekstiilien keräys on tarkoitus saada hallitusti laajennettua valtakunnalliseksi tämän vuoden aikana. Koko Suomen kattava velvoite poistotekstiilien erilliskeräyksestä tulee voimaan ensi vuoden alusta.