Hallitus pyrkii vastaamaan energian hintojen nousuun tekemällä määräaikaisen korotuksen työmatkavähennykseen.
Matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan tämän vuoden verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Henkilöautojen kilometrikohtaista matkakuluvähennystä puolestaan korotetaan määräaikaisesti 25 sentistä 30 senttiin kilometriä kohden.
Työmatkavähennys on verotuksen yhteydessä saatava etu palkansaajalle. Sen avulla voi vähentää asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia. Tällä hetkellä ensimmäiset 750 euroa ovat palkansaajan kontolla, mutta tämän jälkeen kustannuksia on voinut vähentää 7 000 euroon asti.
Muutokset vaikuttavat noin 570 000 henkilön verotukseen. Ne pienentävät staattisesti arvioituna tämän vuoden verotuloja yhteensä noin 142 miljoonalla eurolla.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että tukea haluttiin suurten välimatkojen maassa kohdentaa nimenomaan ihmisten liikkumisen hinnan helpottamiseen, vaikka otsikoihin on noussut myös pörssisähkön korkea hinta.
– Tämä on toimi, joka vaikuttaa sellaisiin suomalaisiin, joille on välttämätöntä oman auton käyttö työmatkallaan, Saarikko sanoi.
Verohallinnon mukaan työmatkakulujen maksimivähennyksen teki vuonna 2020 vajaat 26 000 suomalaista, joista 74 prosenttia miehiä.
Kaikkiaan työmatkavähennyksen saaneista miehiä oli 55 prosenttia. Eniten vähennyksiä työmatkakuluista saivat alle 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Verohallinnon mukaan koronavuonna 2020 pienituloisten suhteellinen osuus matkakuluja vähentävistä kasvoi, koska heistä moni jatkoi työskentelyä työpaikoilla, kun taas moni hyvin tienaava asiantuntija jäi etätöihin.
Maatalouden kiinteistöveron poisto riippuu EU:sta
Hallitus linjasi myös liudan muita toimia, joilla on tarkoitus lieventää energian hinnannousun vaikutuksia. Esimerkiksi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisesti tältä vuodelta, jos EU-lainsäädäntö sen sallii. Hallitus keskustelee asiasta Euroopan komission kautta. Jos toimi ei onnistu EU-oikeudellisesti, maataloudelle myönnetään energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muilla keinoilla.
Kiinteistöveron poisto vähentäisi Saarikon mukaan valtion verotuloja noin kymmenellä miljoonalla eurolla.
– Tavoitteemme on, että neuvottelemme komissaarin kanssa tuota pikaa ratkaisua siihen, miten Suomi voisi saada tässä poikkeuksen osakseen alkutuotannon ja maatalouden vaikean kannattavuustilanteen vuoksi, Saarikko sanoi.
– Tapaamispyyntö komissaarille on tästä jo vireillä.
Ministeriöt alkavat myös valmistella valtion lainatakausmallia kotitalouksille ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi. Tavoitteena on tukea investointeja, joilla parannetaan tuntuvasti rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä.
Hallitus aloittaa myös ammattidieselverojärjestelmän valmistelun valtiovarainministeriössä. Järjestelmän olisi tarkoitus helpottaa energian hinnannoususta kärsivien kuljetusalan yritysten ahdinkoa.
Yhdenvertaisuutta toimeentulotukeen
Saarikon mukaan hallitus antaa myös suosituksen, että energian hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Hänen mukaansa kohonneita kuluja on otettu eri tavoin huomioon eri kunnissa.
– Näin lisäämme suomalaisten yhdenvertaisuutta toimeentulotuen myöntämistilanteessa. Pohjimmainen ajatus on se, että kaikkein pienituloisimmat, joita esimerkiksi nämä suuret sähkölaskut ovat kohdanneet, eivät joutuisi mahdottomiin tilanteisiin, Saarikko sanoi.
Hallitus haluaa myös parantaa kuluttajien asemaa siten, että jatkossa sähkön loppukäyttäjältä vaadittaisiin nimenomaista suostumusta niin sanotun dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimukseen.
– Voisimme tällöin varmistua, että kukaan ei olisi päätynyt valintaan pörssisähköstä tavalla, jossa ei olisi valintatilanteessa riittävästi hahmottanut sen riskejä, Saarikko sanoi.
Perussuomalaisten välikysymys eduskunnassa ensi viikolla
Energian hinta on noussut voimakkaasti ympäri maailman viime kuukausina. Taustalla on monia syitä, muun muassa kysynnän elpyminen koronapandemian helpottaessa, kireä geopoliittinen tilanne sekä sääolosuhteet.
Aihetta on pitänyt esillä muun muassa oppositiopuolue perussuomalaiset, jonka alulle laittama välikysymys polttoaineiden ja sähkön kohonneista hinnoista on hallituksen vastattavana eduskunnassa ensi viikon tiistaina.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kritisoi tuoreeltaan hallituksen linjauksia.
– Pitkä lista toimenpiteitä, mutta kokonaisuus valitettavasti vaatimaton. Autoilijoille vain työmatkavähennyksen reunaehtojen tarkistamista – muutoksia kokonaisvähennykseen ja kilometrivähennykseen. Muille kuin vähennyksen piirissä oleville ei mitään, Purra sanoi Twitterissä .