Digitaalisten aineistojen lainauskorvaukset ovat jäämässä pois uudesta tekijänoikeuslaista. Samalla, kun opetus- ja kulttuuriministeriö työstää kansallista e-kirjastoa, jossa kaikkien kirjastojen asiakkailla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kirjojen ja äänikirjojen digitaaliseen lainaamiseen, kirjailijoiden ja kääntäjien korvaukset digitaalisista lainoista riippuvat edelleen heidän sopimuksistaan kustantajansa kanssa.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestön Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaan mukaan e-lainojen korvauksen saaminen lakiin ei olisi vaatinut kovin suurta lakimuutosta.
E-kirjojen lainauskorvauksesta tehtiin viime keväänä lakialoite , jonka allekirjoitti 39 kansanedustajaa. Joulukuussa myös eduskunnan kanta asiaan oli selvä.
– Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta, eduskunnan kirjelmässä hallituksen talousarvioon sanottiin.
Korvauksille on ollut vahva poliittinen tahtotila
Kirjailijapiireissä tieto on otettu vastaan hämmästyneinä.
– Todella harmillista, että tätä lainsäädäntömuutosta ei ole tehty. Lakialoitteen allekirjoitti 39 kansanedustajaa ja tähän on tosi vahva poliittinen tahtotila olemassa että tämä korjataan, Salomaa sanoo.
Hänen mukaansa "tekijöille tulisi hoitaa asianmukaiset korvaukset ensi tilassa".
– Tuntuu todella kohtuuttomalta kirjailijoiden näkökulmasta. Tekijät eivät missään nimessä vastusta kansallista digikirjastoa, mutta sitä vastustavat, jos ei muuttuvassa toimintaympäristössä valtiovalta näytä esimerkkiä ja järjestä teknologianeutraaleja lainauskorvauksia tekijöille.
– Tekijänoikeusdirektiivin hengen mukaista olisi, että muuttuvassa toimintaympäristössä tekijät ja eri toimijat pysyisivät mukana ja saisivat kohtuullisen korvauksen, ja heidän asemansa turvattaisiin eri tavoin, Salomaa sanoo.
Digilainat pienentävät tekijöiden tuloja
Fyysisistä kirjalainoista tekijät saavat 32 sentin korvauksen per laina. Salomaan mukaan sama korvaus tulisi olla myös digilainoissa. Tällä hetkellä e-kirjoista ja e-äänikirjoista ei makseta lainauskorvausta, vaan tekijät saavat korvauksen lainoista kustantajan ja kirjastojen välillä solmitun lisenssisopimuksen ja kustannussopimuksessa neuvotellun korvauksen mukaisesti.
Salomaan mukaan viimeisen viiden vuoden aikana e-lainausten määrät ovat lähes viisinkertaistuneet yleisissä kirjastoissa. Kirjastot.fi-sivuston tilastojen mukaan fyysisten lainojen määrät putosivat vuonna 2020 noin 18 prosenttia, mutta koronan myötä kirjastot olivat myös osin suljettuina.
Digilainojen määrän kasvu tulee todennäköisesti vaikuttamaan fyysisten lainojen määrään laskevasti, ja näin ollen myös vaikuttamaan negatiivisesti kirjailijoiden tuloihin.
Kirjailija Juha-Pekka Koskisen mukaan jokainen menetetty päivä vaikuttaa kirjailijan tuloihin.
– Lait eivät tule voimaan takautuvasti, ja joka päivä vanhenee lainauskorvauksia. Jos valtiotaholta löytyy joku, joka kulttuuria puolustaa, niin eikö se olisi juuri kulttuuriministeri, Koskinen miettii.
Hän sanoo, että asia ei ole voinut yllätyksenä tulla.
– Eduskunnan lausumassa on kirjattu, että asia täytyy hoitaa ensi tilassa kuntoon. Ja se ensi tilahan oli tietysti nyt, kun tekijänoikeuslaki oli auki.
Koskinen uskoo, että asian voisi vielä korjata, jos vain tahtoa löytyy.
– Luulen, että se on jotenkin jäänyt varjoon. Uskon, että hän (kulttuuriministeri Antti Kurvinen) haluaa sen hoitaa kuntoon.
Salomaan mukaan asia on kiireellinen, ja se tulisi hoitaa tällä hallituskaudella.
– Koska tilanne on muuttunut näin paljon, niin asia pitäisi hoitaa huolimatta siitä, tuleeko digikirjastoa vai ei.
Hallitus on rahoittanut kansallisen digikirjaston hanketta Salomaan mukaan jo kolmella miljoonalla eurolla.
– Kun eduskunta osoitti miljoona euroa lisää digikirjastolle talousarvion käsittelyn yhteydessä, niin emme voineet edes kuvitella, että tätä tekijöiden asiaa ei hoidettaisi viipymättä.
Puumala: E-lainauskorvaus on erillinen keskustelunsa
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteerin Tuomo Puumalan mukaan tekijänoikeuslain kanssa on ollut kiire, koska EU-direktiivi pitää saada käytäntöön.
– Siinä ollaan hoitamassa niitä asioita, joita siinä direktiivissä on edellytetty. Meillä on paljon tärkeitä tarpeita tekijänoikeuskentällä, ja ne kaikki eivät ratkea tekijänoikeusdirektiivissä. Muut tärkeät asiat ovat sitten toisia keskusteluja, Puumala sanoo.
Hänen mukaansa jatkoaikatauluista ei ole päätetty.
– Direktiivin yhteydessä tehdään tätä direktiiviä. Oma erillinen keskustelunsa on tämä e-lainauskorvausasia. Pyritään toteuttamaan direktiivin minimi. Tämä on se peruskuvio.
Puumala painottaa, että hallituksen esitystä laista ei ole vielä annettu, eikä siitä syystä suostu vahvistamaan, että e-lainojen korvaukset jäävät pois.
Ministeriön tekijänoikeuslain uudistuksen jatkovalmisteluiden pääpiirteissä näin kuitenkin sanotaan.
Salomaan mukaan "merkittävät suomalaiset tekijät" ovat ilmoittaneet kieltävänsä teostensa julkaisun digikirjastossa, jos muuta vaihtoehtoa ei anneta.
– Ja se olisi sääli. Sitä ei tietenkään kukaan halua.
Kuntien yhteistä e-kirjastohanketta johtava Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta sanoo, että tilanne on haastava.
– Meidän toive olisi, että kaikki saisivat tasapuolisesti korvausta, ja että myös e-kirjat olisivat tasapuolisesti kaikkien käytössä.
Nousiainen-Hiiren mukaan kyseessä on tekijänoikeuden haltijoiden – eli kirjailijoiden tai heidän edustajiensa – ja lainsäädännän välinen asia.
– Tämä on hankala tilanne, koska tämä koskee kirjastoja mitä suurimmassa määrin, mutta olemme siinä sivustakatsojia.