EU-parlamentin ja jäsenmaiden välillä sopu digijättien toimintaan puuttumisesta

Euroopan parlamentti ja EU-maita edustava neuvosto ovat saavuttaneet poliittisen sovun digitaalisia markkinoita koskevasta laista.

Digimarkkinalailla pyritään puuttumaan verkon digijätteihin, joiden toiminnalla on vaikutusta miljoonien eurooppalaisten arkeen. Tietyt ehdot täyttävät suuret toimijat voitaisiin nimetä niin sanotuiksi portinvartijoiksi, ja lakiin on myös listattu joukko epätoivottuja käytäntöjä.

Julkisuudessa on arvioitu, että portinvartijan määritelmän voisivat täyttää esimerkiksi Google , Meta , Amazon ja Apple .

Jos portinvartijat eivät noudattaisi EU:n sääntöjä, niitä voisivat uhata sakot, jotka voisivat vastata suuruudeltaan jopa 10:tä prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Toistuvien rikkeiden kohdalla sakko voisi nousta jopa 20 prosenttiin.

Laki pitää vielä hyväksyä erikseen niin EU-parlamentissa kuin jäsenmaita edustavassa neuvostossa. Lain voimaantulon jälkeen jäsenmaiden on pantava se täytäntöön puolen vuoden kuluessa.

Portinvartijuus määräytyisi ehtojen mukaan

Tullakseen määritellyksi portinvartijaksi digijätillä olisi oltava vähintään 7,5 miljardin euron vuotuinen liikevaihto EU:ssa viimeisen kolmen vuoden aikana tai sen markkina-arvon olisi oltava vähintään 75 miljardia euroa, kerrotaan neuvoston tiedotteessa.

Lisäksi digijätillä olisi oltava vähintään 45 miljoonaa kuukausittaista loppukäyttäjää ja vähintään 10 000 bisneskäyttäjää EU:ssa.

Tämän ohella portinvartijan määritelmään kuuluu, että digijätin hallussa olisi vähintään kolmessa jäsenmaassa yksi tai useampi keskeinen alustapalvelu, joita olisivat esimerkiksi sovelluskaupat, hakukoneet tai sosiaalinen media.

Vaatimuksia pikaviestipalvelujen yhteensopivuudesta

Portinvartijoiden tulisi muun muassa varmistaa, että käyttäjä pystyy lopettamaan niiden alustapalvelujen käytön samoin ehdoin kuin on palveluun liittynyt.

EU-parlamentin tiedotteen mukaan suurten pikaviestipalvelujen olisi myös varmistettava palvelujen yhteensopivuus pienempien viestipalvelujen kanssa niin, että viestejä voisi vaihtaa palvelujen välilläkin.

Epätoivottuja käytäntöjä sen sijaan olisi esimerkiksi se, että sovelluskehittäjiä velvoitettaisiin käyttämään tiettyjä palveluja, jotta sovellus pääsisi portinvartija-asemassa olevan yhtiön sovelluskauppaan.

Osa isompaa pakettia

Digimarkkinalaki on osa suurempaa digipakettia, jonka komissio esitteli alkujaan joulukuussa 2020. Poliittisen sovun saavuttaminen merkitsee sitä, että EU:n päätöksentekokoneistossa on päästy loppusuoralle.

Odotuksissa on, että digipaketin toisesta osasta, digitaalisten palvelujen laista, saavutetaan sopu myös lähiaikoina.

Yhdessä digilakien on tarkoitus päivittää ja selkeyttää internetin sääntelyä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut