Italia elävöittää tyhjeneviä pikkukyliä satojen miljoonien elvytysvaroilla – Vain 200 asukkaan Cesi saa 20 miljoonaa euroa EU-rahaa

Aaseille mitoitettu kivitie nousee talojen välissä jyrkästi ylöspäin. Alas pörisee yksinäinen skootteri, muuten on täysin hiljaista. Italian Umbriassa sijaitsevassa Cesin kylässä on jäljellä noin 200 asukasta, seitsemän kirkkoa, kahvila, päiväkoti, koulu, yksi ravintola ja rajoitetusti auki oleva apteekki. Ruokakauppaa, postia tai pankkia ei ole.

Cesi on kuitenkin satoja Italian kuolevia pikkukyliä onnekkaampi. Tulevien vuosien aikana kylään virtaa melkoinen lottovoitto, 20 miljoonaa euroa EU:n elvytysrahaa. Saman summan saa koko maassa 20 muutakin väestökadosta kärsivää kylää, yksi jokaiselta Italian alueelta.

– Tekemämme hakemuksen voitto oli meille uskomaton yllätys. Toivomme, että näillä rahoilla saadaan aikaan pysyvä muutos. Että niillä saadaan elävöitettyä paikka, joka on kauneudestaan huolimatta jäänyt eristyksiin. Sen potentiaalin hyödyntäminen voi toimia ponnahduslautana koko kunnalle, kertoo Ternin varapormestari Benedetta Salvati.

Cesi on osa Ternin kuntaa, jossa on yli 100 000 asukasta. Juuri Cesin yhdistäminen kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Terniin vuonna 1927 sai kylän asukasluvun romahtamaan.

Varjoliitoa ja hissi keskustaan

Eläkkeellä oleva Francesco Befani on asunut Cesissä koko elämänsä, mutta tehnyt työuransa ”kaupungissa”, kuten hän itse asian ilmaisee. Miehen käsissä on valkoinen laatikko, jonka avaimilla aukeavat Cesin salatut aarteet.

Befani esittelee tyhjillään olevia, pölyn täyttämiä teattereita, näyttäviä kirkkoja ja restauroinnin tarpeessa olevia freskoja selvästi ylpeänä. Samalla hän kertoo kylän historiasta, jonka uskotaan ulottuvan umbrien aikakaudelle, satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua.

– En muuttaisi täältä pois mistään hinnasta. Kiipeän usein eväiden kanssa vuorelle ja kuuntelen lintuja, Befani kertoo.

Suurin osa elvytysrahasta, noin 12 miljoonaa, aiotaan käyttää olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen. Lisäksi jyrkän Eolo-vuoren rinteessä sijaitseva Cesi aikoo panostaa ulkoilmaurheiluun kuten pyöräilyyn, vuorikiipeilyyn ja varjoliitoon.

Turistit aiotaan majoittaa hotelliin, jonka huoneet hajautetaan ympäri kylää. Suunnitelmien mukaan kylän laajennetulta parkkipaikalta pääsisi tulevaisuudessa nousemaan hissillä suoraan keskustaan. Sillä houkutellaan paitsi turisteja, myös uusia asukkaita.

– Etätyön myötä kaikkien ei ole enää pakko asua kaupungissa, Ternin kunnan lehdistövastaava Gianluca Diamanti sanoo ja osoittaa maassa olevaa uutta asfalttia. Sen alla kulkee valokuitukaapeli, joka mahdollistaa kyläläisille jatkossa nopeat nettiyhteydet.

Yksityiskohdat vielä sopimatta

Vaikka elvytysmiljoonille on Cesissä keksitty lukuisia käyttötarkoituksia, ei projektin käytännön toteutuksesta ole vielä tarkempaa tietoa, Diamanti sanoo.

– Odotamme kulttuuriministeriöstä lisäohjeita. Tiedämme vain, että varat on käytettävä vuoteen 2026 mennessä.

Paikallista oliiviöljytilaa pyörittävä Paolo Lucci kääntelee grillissä bruschetta-leipiä. Hän ei tiedä mitä ajatella Cesin mahdollisesta noususta uuteen kukoistukseen.

– En osaa kuvitella, millaiseksi Cesi muuttuu, avataanko tänne uusia kauppoja ja autoja kulkee jatkuvasti edestakaisin? Toivon että mikään ei muutu, sillä viihdyn täällä juuri näin.

Pikkukylät ovat kulttuurin selkäranka

Italiassa on tuhansia vanhoja, muurien ympäröimiä pikkukyliä, joista käytetään maassa nimeä ”borgo”. Kylät rakennettiin aikoinaan tarkoituksella vaikeasti saavutettaviksi, usein kukkulan päälle tai vuoren seinämään. Se, mikä oli aikoinaan puolustuksellinen etu, hankaloittaa nykyaikana asukkaiden elämää ja pahentaa väestökatoa.

– Nykyisin meidän täytyy tehdä päinvastoin, saada kylät saavutettaviksi esimerkiksi rakentamalla parkkipaikkoja ja parantamalla nettiyhteyksiä ja palveluita. Monille kylille turismi on ensimmäinen askel, joka pysäyttää väestökadon, mutta se yksinään ei riitä, vaan tarvitaan lisää työpaikkoja, Italian kauneimmat kylät -yhdistyksen puheenjohtaja Fiorello Primi sanoo.

Primin mukaan historiallisten kylien pelastaminen on tärkeää, sillä ne muodostavat perustan koko italialaiselle ja länsimaiselle kulttuurille.

– Kyse on perinteistä, esimerkiksi murteista ja ruokakulttuurista, jotka meidän velvollisuutemme on säilyttää. Italian kauneus syntyy monimuotoisuudesta. Jokaisessa näistä paikoista on jotain ainutlaatuista ja historia, joka ulottuu jopa tuhansien vuosien taakse.

Taideaarteet talteen

Italian kauneimmat kylät -yhdistykseen kuuluu noin 330 kylää. Yhdistys kerää parhaillaan tietopankkia sekä kylien perinteisistä ruokatuotteista että kylissä olevista taideaarteista. Primin mukaan pienissä kylissä on yhteensä satoja teoksia, esimerkiksi Giotton ja Botticellin tuotantoa.

– Haluamme luoda maailman suurimman virtuaalimuseon, joka kerää yhteen kaikkien 330 kylän museot. Lisäksi meillä on projekti, jossa yritämme saada 40 pilottikylää energian suhteen omavaraisiksi, Primi kertoo.

Koronapandemia on saanut italialaiskylissä aikaan matkailubuumin. Lisäpotkua kylien elävöittäminen saa EU:n massiivisesta elvytyspaketista. 21 kylälle jaettavan jättipotin lisäksi Italian kulttuuriministeriö on varannut 580 miljoonaa euroa hankkeisiin, joita toteutetaan yhteensä 229 kylässä.

20 miljoonan myöntäminen vain harvoille ja valituille on herättänyt Italiassa myös kritiikkiä. Primi ei halua kommentoida summaa.

– Toivon kuitenkin, että 580 miljoonaa olisi vasta alkua. Että kaikki ne kylät, jotka karsiutuivat tässä ensimmäisessä vaiheessa pois, saisivat rahoitusta myöhemmin.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut