Hallituksen esitys hoitotakuusta sai tylyn vastaanoton oppositiopuolueilta eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona.
Hallituksen esityksen mukaan ensi vuoden syyskuun alusta alkaen perusterveydenhuollon kiireettömään sairaanhoitoon tulisi päästä 14 vuorokauden ja suun terveydenhuollossa neljän kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä.
Marraskuun alussa 2024 määräajat tiukkenisivat niin, että perusterveydenhuollon sairaanhoitoon tulisi seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn määräaika ja suun terveydenhuoltoon kolmen kuukauden määräaika.
Oppositiopuolueiden edustajat ihmettelivät toistuvasti sitä, millä resursseilla uudistus toteutettaisiin, etenkin kun maassa on jo nyt hoitajapula, jota mahdolliset hoitajien joukkoirtisanoutumiset eivät ole omiaan vähentämään.
– Kyllähän tämä hallituksen hoitotakuuesitys on aikamoista kansalaisten bluffia. Rahoitus ja keinot puuttuvat. Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat, kokoomuksen Mia Laiho muotoili.
"Koulutusmäärät ja palkat ylös"
Perussuomalaisten Arja Juvonen peräänkuulutti lääkärien ja hoitajien koulutusmäärien merkittävää nostamista, jotta hoitotakuu voisi toteutua hallituksen esittämällä tavalla.
– Lisäksi henkilöstön palkkausta, työoloja ja arvostusta on parannettava, erityisesti niillä alueilla, joilla on jo nykyisellään vaikea saada henkilöstöä töihin, Juvonen painotti.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sanoi suomalaisen terveydenhuollon olevan vakavassa kriisissä hoitajapulan ja mahdollisten joukkoirtisanoutumisten vuoksi.
– Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista, Räsänen muistutti.
Räsänen muistutti myös, että sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisessa työssä.
– Nyt kiireesti pitäisi saada toimia, joilla sote-työn houkuttelevuutta vahvistetaan, jotta osa tästä reservistä saataisiin alalle, ja myös tarvittaisiin kannusteita, jotta eläkkeelle jääneet työhaluiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset voisivat tarttua työntekoon, Räsänen jatkoi.
Satoja lääkäreitä ja hoitajia lisää
Räsänen siteerasi hallituksen esitystä, jonka mukaan hoitotakuun toteuttaminen esitetyssä muodossa edellyttäisi vuonna 2026 lääkärien kohdalla 672 henkilötyövuoden lisäystä, sairaanhoitajien kohdalla 476 henkilötyövuoden lisäystä sekä 160 miljoonan euron vuosittaista rahoituslisäystä. Räsänen kummasteli, mistä nämä resurssit löydetään.
– Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, jotta potilaat pääsevät nopeammin hoidon äärelle, mutta kyllä niiden toteuttamiseen tarvitaan nimenomaan resurssit sekä tekijät että rahoitus, Räsänen summasi.
Oppositiossa ihmeteltiin myös sitä, että hallitus on säätämässä lain, joka tulee voimaan vasta seuraavan hallituskauden aikana.
– Tämä hallitus osaa kirjoittaa pykäliin asioita, jotka eivät velvoita sitä, vaan seuraavia hallituksia, kuten tämän hoitajamitoituksen ja hoitotakuun. Kun hallitus kirjoittaa nämä asiat pykäliin, niin ei puutu kuin toimeenpano ja rahoitus, Ben Zyskowicz (kok.) leukaili.
Lindén luottavaisena
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) suhtautui luottavaisesti sekä rahoituksen että henkilöstön löytymiseen. Hän kertoi saaneensa valtiovarainministeriön virkamiehiltä myönteistä palautetta hankkeesta.
– Esimerkiksi kansliapäällikkö (Juha) Majanen totesi, että hän uskoo täysin tähän hankkeeseen ja tämän rahoituksen kestävyyteen, varsinkin kun tässä haetaan myös tuottavampia tapoja tehdä tätä toimintaa eikä vain lähdetä siitä, että raha ratkaisee kaiken, Lindén sanoi vastauspuheenvuorossaan.
Hoitohenkilökunnan lisäystarvetta Lindén ei pitänyt ylitsepääsemättömän suurena. Lääkärien kohdalla tarve on Lindénin mukaan suurin, mutta hän uskoo, että parhaillaan yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa olevasta 1 600 nuoresta lääkäristä löytyy ratkaisu ongelmaan.