Hallitus esittää vuoden toisessa lisäbudjettiesityksessään nettomääräisesti noin 2,3 miljardin euron lisäyksiä määrärahoihin. Tuloarviota on esityksessä korotettu noin miljardilla eurolla. Muutos johtuu lähes kokonaan yhteisöveron tuottoarvion kasvusta, koska talouskehitys oli viime vuonna ennakoitua parempi.
Esityksestä kertoo valtioneuvosto tiedotteessaan.
Hallitus sopi lisätalousarvioesityksestä neuvottelussaan tänään, ja se annetaan eduskunnalle keskiviikkona.
Vuoden toisessa lisäbudjetissa hallitus haluaa vastata Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan välittömästi aiheuttamiin määrärahatarpeisiin sekä lieventää koronan aiheuttamia haittoja lapsille ja nuorille.
Hyökkäyssodan vuoksi määrärahoihin ehdotetaan yhteensä noin 2 miljardin euron lisäyksiä. Toisaalta hävittäjähankkeen maksatusaikataulun tarkentuminen pienentää kuluvan vuoden määrärahatarvetta 1,5 miljardilla eurolla, tiedotteessa todetaan.
Hallitus linjasi sodan aiheuttamista menolisäyksistä pääosin jo huhtikuussa kehysriihen yhteydessä, jolloin toimista päätettiin vuosille 2023–2026.
Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,3 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa. Budjetoitu valtionvelka olisi noin 138 miljardia euroa tämän vuoden lopussa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Huoltovarmuuteen lisää rahaa
Puolustusministeriön hallinnonalalle ja Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä lähes 690 miljoonan euron lisämäärärahoja. Maahanmuuton kokonaisuuteen ehdotetaan yhteensä noin 586 miljoonan euron lisäystä. Pääosa lisäyksistä kohdistuu Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottomenoihin.
– Olen tyytyväinen lisätalousarvioon sisäisen turvallisuuden huomioon ottamisesta. Kehysriihen linjaa jatketaan vahvistamalla rajavalvontaa ja takaamalla Ukrainan materiaaliavun ja sotapakolaisten vastaanoton vaatima rahoitus. Väestönsuojelun suunnitteluun ja koulutuksiin saadaan tarvittua vahvistusta ja pelastusopiston koulutusmäärien nostoa valmistellaan, kiitteli sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) sisäministeriön tiedotteessa.
Huoltovarmuutta tukeviin toimiin hallitus esittää yhteensä noin 293 miljoonaa euroa lisää määrärahaa. Pääosa kohdistuu maatalouteen. Lisäksi vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskevaan tukien kokonaisuuteen ehdotetaan noin 175 miljoonan euron lisäystä. Kokonaisuus sisältää tukia muun muassa fossiilisista polttoaineista irtautumiseen liikenteessä ja asumisen lämmitysratkaisuihin.
Energiahintojen noususta johtuviin toimiin hallitus ehdottaa yhteensä lähes 170 miljoonaa euroa. Esimerkiksi kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ehdotetaan tehtävän elokuun alusta lukien ylimääräinen indeksitarkistus, jolla kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille. Tämä kasvattaisi valtion menoja noin 94 miljoonalla eurolla.
Koronarajoituksista kärsineille lapsille ja nuorille 120 miljoonaa
Lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden koronarajoitusten vaikutusten vähentämiseen ehdotetaan yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Määrärahasta osoitettaisiin 58 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen, 26 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) totesi, että koronakriisin aikana syntyneen oppimisvajeen ja lasten ja nuorten pahoinvoinnin jälkiä korjataan vielä pitkään. Osaamisesta elävä Suomi ei voi jättää ongelmaa hoitamatta.
– Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa olla korjaamatta pandemian aiheuttamaa oppimis- ja hyvinvointivajetta täysimääräisesti, Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa.
Muun muassa nuorisotyöhön kouluissa ja oppilaitoksissa ja harrastamisen Suomen malliin osoitettaisiin muutamia miljoonia.
Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan viiden miljoonan euron määrärahaa.