SDP tavoittelee esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi, kertoi pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa.
Marin sanoi, että SDP haluaa käynnistää ensi vaalikaudella perusopetuslain parlamentaarisen kokonaisuudistuksen ja päivittää opetussuunnitelmatyön jatkona oppivelvollisuuden uudistamiselle.
SDP haluaa myös uudistaa oppimisen tukea siten, että se kattaisi koko koulupolun varhaiskasvatuksesta korkeakouluun. Marinin mukaan tämä tarkoittaisi myös panostuksia erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön.
Marin huomautti, että Suomen peruskoulu ei ole enää maailman ykkönen.
– Oppimiserot ovat kasvaneet alueellisesti. Erityisen huolissani olen siitä, että poikien pärjääminen kouluissamme on heikentynyt merkittävästi. Koulujemme tulisi tasata lasten ja nuorten taustoista johtuvia eroja eikä sukupuolella pitäisi olla merkitystä koulumenestyksestä, hän sanoi.
Marin sanoi puheessaan lisäksi, että SDP voittaa seuraavat eduskuntavaalit.
SDP ei ole valmis luopumaan hoitajamitoituksesta
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sanoo, että SDP ei tule luopumaan 0,7:n hoitajamitoituksesta.
Marinin mukaan mitoituksen aikataulua ollaan avoimia tarkastelemaan, jos SDP saa varmistuksen siitä, että 0,7:ään on sitouduttu. Marin sanoo ymmärtävänsä, että hoitoalalla on työvoimapula.
Marinin mukaan SDP haluaa varmistua siitä, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuneet 0,7:n mitoitukseen.
Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, ettei SDP ole valmis luopumaan hoitajamitoituksesta. Lindtman sanoi toivottavansa tervetulleeksi kokoomuksen välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta.
Hallitus hyväksyi hallituskauden alussa sitovan henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen vanhusten hoitolaitoksissa.
Hoitajamitoitus on noussut asteittain, ja 0,7:n mitoituksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden huhtikuussa. Huolena on kuitenkin se, miten hoitajia riittää. Jo nyt hoitopaikkoja on jouduttu sulkemaan työvoimapulan takia.
Lindtmanin mukaan kokoomuksen välikysymyksen aikaan voidaan käydä tarpeellinen ja toivottu keskustelu tärkeästä aiheesta.
– Mielenkiintoista onkin nähdä, kenet kokoomus laittaa välikysymyksen ensimmäiseksi allekirjoittajaksi. Onko se entinen sosiaali- ja terveys- ja peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.), jonka johdolla kokoomus hallitusvastuussa vastusti hoitajamitoitusta. Vai entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), joka piteli saksia, kun hoitajien lomarahoja leikattiin?
Lindén: Hoiva-avustajia tarvitaan lisää
Myös perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan 0,7:n mitoitusta on syytä pitää tavoitteena edelleen. Hän katsoo, että kaikkia mahdollisuuksia sen ja nykyisen 0,6:n mitoituksen toteuttamiseksi ei ole riittävästi käytetty.
Lindénin mukaan keskeistä on hoiva-avustajien nopea lisääminen. Hän sanoi, että Valviran tulkinnan mukaisesti hoiva-avustajia voidaan laskea mitoitukseen aikaisemman 1/15 sijasta 2/10 hoidettavaa. Hänen mukaansa hoiva-avustajia voidaan lisätä muun muassa oppisopimuskoulutuksella.
Lindén halusi vielä täydentää, että viime marraskuussa näytti siltä, että tarvitaan 5 700 työntekijää lisää, että 0,7:ään päästäisiin ensi huhtikuussa. Toukokuussa lisäystarve oli enää 3 500.
– Me olemme jo 1 700:lla petrannut tilannetta. Sen takia meidän täytyy todella tarkasti analysoiden käydä työvoimatilannetta läpi, että kuinka lähelle siihen (0,7:n hoitajamitoitukseen) päästään ja kuinka nopeasti.
Lakiin sidottu hoitajamitoitus oli yksi SDP:n keskeisimmistä vaalilupauksista ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Lakiin sidottua hoitajamitoitusta on nostettu asteittain. Tällä hetkellä hoitajamitoitus on 0,6, ja sen on tarkoitus nousta huhtikuun alussa 2023 siten, että se olisi 0,7. Eduskuntavaalit käydään ensi keväänä.
Lindtman alentaisi sähkön hintaa kolmella keinolla
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ehdotti kolmea keinoa, joilla sähkön hintaa saataisiin alas. Hänen mukaansa tarvittaisiin ensinnäkin sähkön hintakatto. Nykyistä alempi hintakatto tarvitaan Lindtmanin mukaan yhteisesti EU-tasolla. Ministeri Mika Lintilän (kesk.) on oltava tässä aktiivinen, ja Suomen on aloitettava keskustelu toimivan hintakaton luomiseksi, hän sanoi.
Lindtman sanoo, että lisäksi kaikki olemassa oleva tuotanto tarvitaan käyttöön. Hän ehdottaa, että tehoreservin piirissä olevat voimalaitokset on syytä ottaa käyttöön ensi talvena.
Lisäksi Lindtmanin mukaan ensi talveksi markkinoille tarvitaan lisää päästöoikeuksia, ja Loviisan ydinvoimaloille on myönnettävä jatkolupa.