Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei saa syytettä Viestikoekeskus-asiassa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on päättänyt, ettei viime vuoden lokakuussa tehtyä syyttämättäjättämispäätöstä peruta.
Syyttämättäjättämispäätös otettiin uudelleen arvioitavaksi, koska uudessa lisätutkinnassa Niemi tunnusti olleensa tietoinen oikeudenkäynnin kohteena olevasta juttuhankkeesta jo ennen artikkelin julkaisua 16. joulukuuta 2017. Niemeä kuultiin uudestaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta epäiltynä viime kuun lopulla. Hän kiisti häneen kohdistuneet rikosepäilyt.
Tänään antamassaan päätöksessä Rappe kirjoittaa, että syyttämättäjättämispäätöksen peruuttaminen edellyttäisi, että uudet tiedot eivät ole olleet tiedossa alkuperäistä päätöstä tehtäessä. Edellytyksenä on lisäksi, että uudet tiedot osoittavat aiemmat tiedot olennaisesti puutteellisiksi tai virheellisiksi. Näin ei Rappen mukaan kuitenkaan ole.
– Vaikka Niemi olisi asemansa ja tehtäviensä perusteella voinut osallistua kysymyksessä olevan artikkelin julkaisemista koskevaan päätöksentekoon, ei asiassa ole ilmennyt mitään sellaista uutta selvitystä, joka osoittaisi Niemen niin menetelleen tai ylipäänsä tienneen, että artikkeli sisältää Puolustusvoimien salassa pidettävää tietoa, päätöksessä sanotaan.
Päätöksessä sanotaan myös, että vastaavan toimittajan valvontavelvollisuutta koskevassa päätoimittajarikkomuksessa syyteoikeus vanheni jo vuonna 2019. Näin asiaa ei ole tältä kannalta mahdollista arvioita syyteharkinnassa.
"On mahdollista, että liittyy muitakin"
Niemi ei kommentoinut kuulusteluissaan tarkemmin sitä, ketkä henkilöt päätöksen tekivät, mutta sanoi, että nyt syytteessä olevat kolme toimittajaa eivät olleet päätösprosessin kanssa missään tekemisissä. Puolustus on aiemmin sanonut, että julkaisusta päätti toimituksen johto, jonka muodostavat päätoimittajat ja toimituspäälliköt.
Rappe sanoo, ettei syyttäjällä ole tällä hetkellä aikeita selvityttää päätöksentekoprosessia tarkemmin.
– Esitutkintaa on tehty kovasti, ja asiaa yritetty selvittää. Tämän verran on saatu selville, ja ilmeisesti tämän kanssa on nyt sitten elettävä. On toki mahdollista, että asiaan liittyy muitakin henkilöitä kuin mitä tähän mennessä on saatu selville, Rappe sanoo STT:lle.
Rappe kertoo, että määräsi Niemeä koskevan lisätutkinnan aloitettavaksi, koska oikeudenkäynnin aikana tuli Niemen osuudesta hieman uutta tietoa. Hän viittaa jutun aikaan joulukuussa 2017 HS:n toimituspäällikkönä toimineen Erja Yläjärven kuulusteluun, jossa tämä kertoi Niemen ainakin käyneen palaverissa, jossa artikkelia käsiteltiin. Lisäksi puolustus nimesi Niemen todistajaksi asiassa.
– Siitä oli pääteltävissä, että Niemi haluaisi kuitenkin kertoa jotain näistä tapahtumista. Ettei oltaisi enää tilanteessa, jossa hän haluaa täysin vaieta.
Rappen mukaan asiassa painoi myös Niemeen kohdistunut paine julkisuudessa.
– Lehdistössä esiintyi voimakasta kirjoittelua, jossa ainakin välillisesti pyrittiin esittämään, että Niemi olisi tässä jopa rikoksen päätekijä ja kritisoitiin, miksi hän ei ole syytteessä. Tähän liittyi myös tämä puoli, että jos Niemi haluaa jotain kertoa, hänelle täytyy antaa tilaisuus siihen julkisuudenkin takia.
Kolmelle toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta
Oikeudenkäynti koskee joulukuussa 2017 julkaistua artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua juttusarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.
Syytteessä asiassa ovat kolme HS:n toimittajaa, joille vaaditaan ehdollista vankeutta muun muassa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. He kiistävät syytteen.
Oikeuden on määrä kokoontua tänään iltapäivällä loppulausuntojen salaiseen osioon, minkä jälkeen oikeudenkäynti olisi tällä tietoa ohi. Tuomio on määrä antaa tammikuun lopulla.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.