Yli 60-vuotiaat naiset muodostavat Ukrainassa valtaosan Lääkärit ilman rajoja -järjestön hoitamista potilaista, kertoo Ukrainasta järjestön viestintätehtävistä palannut Linda Nyholm.
– Monissa kriiseissä on havaittu, että haavoittuvimmassa asemassa ovat naiset, raskaana olevat ja lapset. Ukrainassa hyvin selkeästi valtaosa potilaista on yli 60-vuotiaita naisia, Nyholm kertoi järjestön tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Nyholmin mukaan vanhempi väestö ei usein joko pysty tai halua lähteä kotiseudultaan.
– Ei ole halua lähteä, ei paikkaa mihin mennä, eikä ehkä varallisuutta.
Nyholmin mukaan osa vanhemmasta väestöstä ei ole pystynyt lähtemään perheenjäsenen vakavan liikkumisrajoituksen takia.
Sota estää monia kotiseudulleen jääneitä vanhempia ihmisiä saamasta tarvitsemiaan lääkkeitä. Lääkärit ilman rajoja -järjestön apua kaivataan tyypillisesti pitkään hoitamattomana olleisiin kroonisiin sairauksiin, kuten verenpainetautiin ja diabetekseen.
– Nämä ovat voineet olla täysin hoitamattomana sieltä helmi–maaliskuusta lähtien, Nyholm kertoi.
Hoitamatta jääneillä sairauksilla vakavia seurauksia
Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan terveydenhoitohenkilökunnan ja lääkkeiden puute sekä sodan aiheuttama stressi ovat Ukrainassa aiheuttaneet sen, että monien potilaiden terveydentila on riistäytynyt käsistä.
Sen lisäksi, että sota on estänyt monia diabeetikkoja saamasta lääkkeitä, sodan mukanaan tuoma elintarvikepula on estänyt heitä pitämästä yllä terveellistä ruokavaliota, mikä on tärkeää diabeteksen hoidossa. Tästä voi aiheutua liikuntakyvyn, näkökyvyn ja lihasten toiminnan ongelmia.
Hoitamaton verenpainetauti taas voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten näön menetykseen, munuaisten vajaatoimintaan, neurologisiin häiriöihin ja jopa äkkikuolemaan.
Nyholmin mukaan monilla potilailla mitataan Ukrainassa niin korkeaa verenpainetta, että tavallisissa oloissa heidät otettaisiin vähintään kuukaudeksi sairaalaan. Se ei Ukrainassa monin paikoin ole mahdollista. Liikkuvat klinikat kuitenkin jakavat lääkkeitä sekä tarjoavat perusterveydenhoitoa ja mielenterveystukea.
Nyholmin mukaan järjestön peruskäytäntönä on tarjota potilaille tarvittavat lääkkeet neljäksi viikoksi eteenpäin.
– Ajatellaan, että potilas pärjää neljä viikkoa ja sen jälkeen palataan kylään, jos siellä on edelleen humanitaarisia tarpeita, hän kertoi.
Mielenterveyden tuesta selviytymisapua
Järjestön Ukrainan mielenterveystyön vastaavan psykologin Camilo Garcian mukaan sota on luonnollisesti aiheuttanut paljon ongelmia ukrainalaisten mielenterveydelle.
– On vihaa, toivottomuutta, ahdistuneisuutta, pelkoa, masennusta ja stressiä. Kaikki nämä ovat olleet odotettavissa, Carcia kertoi tiedotustilaisuudessa.
Järjestön tarjoaman mielenterveystuen tarkoituksena on toistaiseksi antaa ihmisille selviytymiskeinoja sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Toipumiseen tähtäävää apua ei Carcian mukaan vielä juurikaan voida antaa.
– Meidän puheillemme tullessa ihminen alkaa tyypillisesti avautua lukuisista ongelmista samaan aikaan. Emmekä välttämättä tiedä, tulemmeko tapaamaan häntä toista kertaa, Carcia kuvaili mielenterveystyön haasteita Ukrainassa.
Carcian mukaan Ukrainassa suhtaudutaan nykyään mielenterveystyöhön paljon suopeammin kuin esimerkiksi vielä viisi vuotta sitten. Hän toivoo nyt annetun tuen hillitsevän myös sodan jälkeen odotettavissa olevaa mielenterveysongelmien kasvua.
Myös Carcia korostaa ikääntyvien naisten erityisen haavoittuvaa asemaa sodan keskellä. Hän kuitenkin nostaa esille myös naisten poikkeuksellisen sinnikkyyden.
– He ovat päättäneet jäädä, vaikka tietävät sen olevan vaarallista. He ovat esimerkki sinnikkyydestä.