Antero Holmilan näkökulma | Näytösoikeudenkäynti stalinistiseen tapaan – kansanmurhasyytökset ovat osa ”Nato-Suomen” vastaista kampanjaa

Venäjän Karjalan tasavallan korkein oikeus päätti viime viikolla, että Suomi syyllistyi kansanmurhaan jatkosodan aikana 1941–1944. Tuomari Natalija Ivanovan johtaman tuomioistuimen päätöksen mukaan ”natsimiehittäjät, miehitysviranomaiset ja suomalaisjoukot syyllistyivät sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja neuvostokansan kansanmurhaan".

Oikeudenkäyntiä oli suunniteltu jo ainakin vuodesta 2020 alkaen, kun Venäjältä ilmoitettiin, että se ”epäili” Suomea kansanmurhasta. Syksyllä 2022, Ukrainan sodan jo käynnistyttyä ja Suomen haettua Nato-jäsenyyttä, kaksi eri oikeusinstanssia Pietarissa päätti, että Suomi osallistui Leningradin piirityksen yhteydessä sotarikoksiin ja neuvostosiviileiden kansanmurhaan. Viime vuosina myös muita vastaavia syytöksiä suomalaisten sota-ajan rikoksista on esiintynyt venäläisissä tiedotusvälineissä.

Vain kaksi viikkoa kestänyt käsittely oli näytösoikeudenkäynti peri stalinistiseen tapaan, joka lähetettiin verkossa suorana lähetyksenä. Venäläinen tuomioistuin esitti sekä tekaistuja että paisuteltuja tietoja suomalaismiehittäjien toiminnasta Itä-Karjalassa.

Suomalaisia ”fasisteja” syytettiin muun muassa kaasukammioiden käytöstä ja uhrien elävältä hautaamisesta.