Nimellä Anita Kärki Ei kannata hajottaa sellaista, mikä ei ole rikki
Suomalaista työterveysjärjestelmää on helppo arvostella: se on kiistatta eriarvoistava. Ongelmana on, että työssäkäyvät saavat terveyspalveluja nopeammin kuin julkisia terveyspalveluja käyttävät. Terveyskeskusten asiakkaat joutuvat odottamaan pitkiäkin aikoja päästäkseen vastaanotolle. He ovat vanhuksia ja muita työelämän ulkopuolella olevia. Juuri heille palvelujen helppo saatavuus olisi tärkeää, sillä he ovat huonokuntoisempia kuin työssäkäyvät.
Työterveyshuolto luo siten palvelujen ohituskaistan työssäkäyville, kun taas raihnaisemmat jonottavat terveyskeskuksissa. Tästä eriarvoisuudesta teollisuusmaiden järjestö OECD on huomauttanut Suomea jo vuosikaudet.
Työterveyshuoltoa voi siis aiheellisesti arvostella. Viimeksi näin teki THL:n johtaja Mika Salminen; hän kutsui järjestelmää jopa tehottomaksi. Tällä hän lienee viitannut enemmänkin juuri järjestelmän luomaan eriarvoisuuteen eikä niinkään siihen, että työterveyshuolto itsessään olisi tehoton.
Sitä se todellakaan ei ole. Työterveyshuolto toimii varsin tehokkaasti, sillä työterveyshuollossa tunnetaan sairastuneen työolot hyvin – tämä onnistuu tiiviillä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä työnantajan ja työntekijöiden kanssa.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.