Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Sama ateria sopii Suomeen ja Etelä-Afrikan Malawiin – päivitettävä Suomen lautasmalli mukailee planetaarista suositusta

THL:n erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan planetaarinen ruokavaliomalli on ollut ensimmäinen tapa huomioida samalla kestävä kehitys ja ruokaympäristö maailmanlaajuisesti. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Anna Pesonen-Smith / STT

Kansainvälinen planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kasvisten käyttöä pitää edelleen lisätä ja lihaa vähentää ruokavalioissamme.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan planetaarinen malli on ollut ensimmäinen tapa huomioida samalla kestävä kehitys ja ruokaympäristö maailmanlaajuisesti.

– Sitä on käsitelty kansainvälisillä foorumeilla, ja viimeisin keskustelu käytiin pohjoismaisten ravitsemussuositusten suunnittelufoorumilla viime viikolla, hän kertoo.

Pohjoismaisia ravintosuosituksia ollaan Kuusipalon mukaan uudistamassa parasta aikaa. Sen jälkeen suositukset päivitetään Suomessa.

– Kestävyysnäkökulma on siellä mukana aiempaa vahvemmin – ympäristön ja terveyden kannalta, sosiaalisesti sekä taloudellisesti. Tarve on tullut siitä, että ihmisten määrä lisääntyy ja ruoan tuottamiseen tarvittava peltopinta-ala kasvaa, Kuusipalo sanoo.

Luomuviljely ei yksin pelasta

Kansainvälinen tieteellinen tutkimusryhmä, EAT Lancet -komissio, julkaisi tuloksensa kestävän kehityksen mukaisesta ruokamallista kaksi vuotta sitten. Komission mukaan maailman väkiluku olisi vuonna 2050 noin 10 miljardia ihmistä, ja planetaarinen dieetti vastaisi väestönkasvun tuottamiin haasteisiin.

Planetaarisella ruokavaliomallilla halutaan välttää ihmisten ennenaikaiset ravintoperäiset kuolemat, eli toisaalta taata ravintoa mahdollisimman kattavasti maailman väestölle ja toisaalta puuttua esimerkiksi liiallisen lihankäytön aiheuttamiin elintasosairauksiin, kuten ylipainoon ja verisuonitauteihin. Samalla halutaan torjua luonnon ylikuormitusta ja haitallisia kasvihuonepäästöjä.

– Me emme voi nähdä tätä pelkästään niin, että mitä on lautasella, vaan myös – sanotaan vaikka niin – että jos esimerkiksi pelkästään luomuruoalla yritettäisiin ruokkia koko maailma, niin pinta-ala ei riittäisi, koska luomusato on niin paljon pienempi. Tämä ei myöskään tukisi biodiversiteettiä, Kuusipalo sanoo.

Hän muistuttaa, että lajien katoaminen ja sitä kautta ruokatuotannon yksipuolistuminen vaikuttavat siihen, millaista ravintoa ihmisille on tarjolla.

Valitse avomaan kasviksia ja villiä kalaa

Miten suomalaiset syövät tällä hetkellä verrattuna planetaariseen suositukseen?

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Merja Saarinen kertoo, että planetaariseen malliin verrattuna maitotuotteita ja lihaa käytetään yläkanttiin.

– Lihapuolella punainen liha, eli naudan- ja sianliha, ja lihavalmisteet – erityisesti niissä ylitetään suositukset. Proteiinia saadaan silti aika paljon nykyäänkin viljoista. Ei meillä proteiinin puutetta ole, siitä on varaa tulla alaspäinkin.

Kokojyväviljojen ja kasvisten määrän suosituksista jäädään puolestaan jälkeen, vaikka kasvisten käyttö onkin Saarisen mukaan lisääntynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä.

– Rasvoista käytetään edelleen liian paljon tyydyttyneitä ja liian vähän tyydyttymättömiä rasvoja.

Jos kuluttaja haluaa syödä ympäristöystävällisesti, hän voi valita kaupassa esimerkiksi silakkaa ja muita villejä kotimaisia kaloja, kokojyväviljaa, palkokasveja ja siemeniä, kasviksia, kuten juureksia, kaalia ja sipuleita – myös muut avomaan kasvikset ovat tärkeitä.

– Nyt kasvisten käyttö painottuu liiaksi kurkkuihin ja tomaatteihin. Kalahan taas – erityisesti juuri villit kalat kuten silakka – ovat hyviä, koska ne poistavat myös ravinteita vesistä, mikä on oma ongelmansa, Saarinen kertoo.

Hämäläinen resepti vei pitkälle

THL:n Kuusipalo muistuttaa, että ihmisen ravintoaineiden tarve on sama Suomessa ja vaikkapa Etelä-Afrikan Malawissa, missä hän on työskennellyt 1990- ja 2000-luvuilla. Kuusipalo on ollut kehittämässä Malawiin ja maan vientituotteeksi aliravittujen ja raskaana olevien äitien ravinnetahnaa, joka sisältää maapähkinää, soijajauhoa, rautaa, vitamiineja, jodia ja sokeria.

Lisäksi Kuusipalo oli suunnittelemassa puuroreseptiä, jonka avulla Malawissa pyrittiin torjumaan 90-luvulla pellagraa, B3-vitamiinin puutostautia pakolaisilla. Kyseinen puuro on nykyään maassa kouluruokana.

– Jos ajatellaan suomalaista kouluruokaa 1940-luvulla, jolloin se tuli lakisääteiseksi – sehän oli puuroa! Kuusipalo kertaa keksinnön lähtökohtia.

– Minulla oli mielessä hämäläinen talkkuna, koska siinä on herneitä ja kauraa tai ohraa. Ja jos se syödään hapanmaitotuotteen, viilin tai piimän kanssa ja laitetaan vähän marjoja, niin sen ravintoprofiili on ihan täydellinen. Vastaavasti Malawissa, jos puuro tehdään maissista tai vielä parempi, hirssistä ja siihen jauhetaan maapähkinöitä ja lisätään öljyä joukkoon, niin tästä saadaan aika hyvä ravintoprofiili, Kuusipalo havainnollistaa.

Kuusipalo painottaa järkevästi koostetun puuroannoksen kaltaisen, jalostamattoman ruoan merkitystä ravintoaineiden saannin lähtökohtana.

– Meillä (ihmisillä) on kaikenlaisia ideoita siitä, miten voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa ruokaa kaikille vaikkapa soluja kasvattamalla. Niitä ei tällä hetkellä voida kestävästi tuottaa.

Myös pelkkään proteiinintuotantoon keskittymisessä ollaan Kuusipalon mukaan hakoteillä.

– Ihmisen tarve on kuitenkin lähes sata ravintoainetta päivässä. Malawissakin mietittiin, mistä yhdistelmistä saadaan mahdollisimman helposti vitamiinipitoinen ja monia ravintoaineita sisältävä ruoka. Se oli se idea.

Härkis ja nyhtis - Suomen edelläkävijät

Kuusipalo huomauttaa, että jo vuonna 2014 Suomessa ruokapyramidi muodostui suosituksissa niin, että alhaalta lukien kolme suurinta osaa olivat kasvikunnan tuotteita.

– Sinne tuli siemeniä ja pähkinöitä sekä kasviöljyjä, ei missään pyramidin yläosassa, vaan nimenomaan tärkeässä osassa. Plus sitten kokojyvätuotteet ja palkokasvien merkitys. Runsaasti saa olla näitä, sillä ne lisäävät typensidontaa.

Parin viime vuoden aikana on Kuusipalon mukaan tullut lisää vaihtoehtoja helposti sovellettavalle kasvispainotteiselle ruokavaliolle.

– Voimme helposti valmistaa pääruokia härkiksistä ja nyhtiksistä tai muista, joita ei aikaisemmin ollut. Edelläkävijöitä, kuluttajia ja teollisuutta saa kiittää siitä, että on haluttu tehdä tätä muutosta aiempaa tehokkaammin, hän sanoo.

Kuusipalo sanoo, että valtion ravitsemusneuvottelukunta tekee suositukset tieteellisin perustein ja toimii myös yhteistyössä tuottajien ja jalostajien kanssa.

Iso paha liha - niinkö?

Luonnonvarakeskuksen Saarisen mukaan valtion tulee ilman muuta tukea vastuullista maataloutta, ja ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon ohjauksessa.

– Jossain määrin sellainen kokonaiskestävyyden tarkastelu puuttuu sieltä. Esimerkiksi broilerilla ei ole rajoittavia suosituksia, ja sen kulutus lisääntyy. Sen ruokinta nojautuu eniten soijaan, ja se on globaalisti aika ongelmallinen tilanne.

Naudankasvatukseen liittyy taas hänen mukaansa metaanikysymys, eläinten ruoansulatuksesta tulevat päästöt. Myös pinta-alaa tarvitaan paljon.

– Mutta siinäkin vaikuttaa, kuinka rehujen tuotanto järjestetään. Se on monimutkainen kokonaisuus.

Eläintuotannossa tarvitaan myös paljon vettä. Suomessa veden käyttö ei kuitenkaan ole ongelma, kuten se joissain muissa maissa voi olla.

Ilmastovaikutukset esimerkiksi vegaanisessa ruokavaliossa olisivat Saarisen mukaan 39 prosenttia alemmat verrattuna nykyiseen. Toisaalta teoreettista mahdollisuutta, että kaikki ihmiset ryhtyisivät vegaaneiksi, ei edes tavoitella.

Lähelle vegaanisen ruokavalion suotuisia ilmastovaikutuksia päästäisiin ruokavaliolla, jossa olisi runsaasti kalaa ja kasviperäisiä ruokia sekä myös maitoa. Lihan ja maidon tuotannon ilmastopäästöihin haetaan ratkaisuja parhaillaan.

– Myös vain jonkin verran lihaa sisältävä ruokavalio voisi vähentää nykyisen ruokavalion ilmastovaikutusta merkittävästi, jos maatalouden maankäyttöä ja toimintatapoja kehitetään niin, että pystytään pienentämään peltomaiden hiilidioksidipäästöjä tai jopa lisäämään niiden hiilivarastoja.

Kohtuukäyttö korostuu

Planetaarisessa suosituksessa on vaihteluvälit, eli sitä ei ole tarkoituskaan noudattaa joka maassa tarkalleen samoin.

Pohjoismaisten ravintosuosituksien uudistus tulee ensi vuonna. Sen jälkeen päivitetään omat ravitsemussuosituksemme.

– Ne varmasti tulevat kuitenkin olemaan suurelta osin yhteneväiset planetaarisen suosituksen kanssa, Saarinen toteaa.

Voi siis olla, että tuttu lautasmalli jatkaa kanssamme – korkeintaan hieman päivitettynä.

Sekä Kuusipalo että Saarinen sanovat, että lopulta planetaarisessa ruokavaliossa niin kutsuttu fleksaus eli joustava oman dieetin suunnittelu, ravintoaineiden saannista huolehtiminen, mutta samalla kohtuudessa pysyminen olisi ilmastokestävyyden ja biodiversiteettivaikutusten valossa paras ratkaisu.

Suomalainen voi miettiä, mikä vaikutus omilla syömistottumuksilla on vaikkapa Etelä-Afrikan Malawissa.

– Näkisin, että meidän kannattaa kuitenkin oikeudenmukaisen maailman puolesta pitää meteliä. Ajattelen sen niin, että nämä perhosen siiveniskut voivat kertautua hyvinkin maailmassa, kosmopoliitti konkari Kuusipalo sanoo.

Hänen mielestään kaikkein hölmöin ja tuhlaavin vaihtoehto on, kun tuotettu ruoka menee jätteeksi. Se on ekologisesti kestämätöntä.

– Me voidaan tehdä paljon sen ehkäisemiseksi sekä Malawissa että Suomessa. Malawissakin tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia kasvaa hirveä määrä satokaudella. Niiden hyödyntämiseksi on opeteltu aurinkokuivausta ja umpiointisäilöntää.

Kommentoi

Mainos: Pieksämäen kaupunki tuulipuisto

Itäisen Suomen suurin tuulipuisto rakentuu Pieksämäelle

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut