Kasviproteiinin tuotanto on ollut tappiollista toimintaa, mutta ruoka-alan toimijat uskovat muutokseen. Elintarvikekonserni Raisio osti kotimaisista härkäpaputuotteista tunnetun Verso Foodin viime vuonna ja Valio hankki itselleen suositun nyhtökauran kehittäneen Gold&Green Foodsin brändin, patentit ja tuotekehitystoiminnan alkuvuodesta.
Gold&Green Foods on tehnyt viimeisen neljän vuoden aikana yli 40 miljoonan euron tappiot. Verso Foodilla taas tappiota kertyi yli 10 miljoonaa euroa.
Yhtiöiden mukaan toiminta saadaan lopulta kannattavaksi tuotannon volyymin kasvattamisella.
– Me näemme, että syöminen on sinänsä aina kasvumarkkina. Kaikenlaiselle erilaiselle kuluttamiselle on tilaa, mutta varmasti näiden kasviproteiinien rooli tulee tässä isossa muutoksessa korostumaan, sanoo Valion kasvuliiketoiminnoista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi.
Yritykset satsaavat tulevaan
Salusjärven mukaan kasviproteiinin tappiollisuus ei vaikuttanut vuonna 2015 perustetun Gold&Green Foodsin hankintapäätökseen, sillä yritys halusi nyhtökaurakehittäjän kaltaisen tunnetun ja uraauurtavan brändin itselleen.
– Kun katsoo ruoka-alan muutoksia, niin usein ne isot muutokset tapahtuvat enemmänkin kymmenissä vuosissa kuin yhdessä vuodessa. Siinä pitää olla kärsivällisyyttä ja uskoa siihen hommaan, koska se kasvu ei tule itsestään.
Tappiollisuus selittyy muun muassa sillä, että yritysten tulos halutaan käyttää tuotekehityksen, laitehankintojen ja markkinoinnin kaltaisiin panostuksiin.
Vuonna 2010 perustettu Verso Food taas ostettiin Raisiolle, koska se sopi yhtiön kasviperäisen ruoan tavoitteeseen, kertoo liiketoimintajohtaja Annika Boström-Kumlin. Tuotteet ovat hänen mukaansa suosittuja, mutta tuoteryhmä on edelleen pieni.
- Kaikki yritykset, jotka ovat tässä mukana, ovat saaneet investoida aika isosti. Puhutaan ihan uusista tuotantokyvykkyyksistä ja -teknologioista, tuotekehityksestä sekä tutkimuksesta. Tämä kaikki tietysti maksaa. Lisäksi moni yritys on varmasti halunnut investoida myyntiin ja markkinointiin, eli aika etukenosti investoidaan tulevaisuuden kasvavaan tuoteryhmään.
Epävarmuutta pellolla
Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Marjo Keskitalon mukaan kasviproteiinibisneksessä täytyy katsoa pidemmälle.
– Kestää useamman kymmenen vuotta, että uusi viljelykasvi on mennyt kaikki vaiheet läpi ja että viljelijät, jatkojalostus, markkinointi ja kuluttajat ymmärtävät sitä. Se tulos ei tule muutamassa vuodessa näkyväksi, vaan siihen tarvitaan monia vuosia.
Keskitalo pitäisi tärkeänä, että myös maatalouden tutkimusrahoitusta pohdittaessa pellolta saatavat elintarvikekäyttöön tarkoitetut proteiinit otettaisiin voimakkaammin huomioon.
– Olisi hyvä, jos meillä olisi jonkinlainen ymmärrys tästä suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta, että siihen kuuluisi tämä kasviperäinen ja ruoaksi tarkoitettu proteiini. Se ei ole ihan vielä lyönyt läpi kaikkia tahoja. Meillä edelleen aika paljon kilpailee se kotieläintalous ja tämä kasvinviljely.
Keskitalo kertoo viljelijöiden olevan kiinnostuneita palkokasveista, joista useita kasviproteiineja saadaan, mutta viljely on koettu osin epävarmaksi. Tutkijan mukaan kasviproteiineissa on vielä perustavanlaatuisia asioita, jotka kaipaavat lisää tutkimusta. Esimerkiksi lopullisen tuotteen maku voi riippua lajikkeesta.
– On sellainen käsitys, että kun viljelijä saa siemenet, niin se on sitten siinä. Jokainen kasvi tarvitsee ihan erilaisia asioita. Ei ymmärretä, että kun tulee uusia kasveja, niihin pitäisi myös panostaa.
Kasvisruoka kasvaa, mutta suurin osa on sekasyöjiä
Yritykset luottavat ruoan megatrendeihin, kuten vastuullisuuteen ja terveellisyyteen. Raision Boström-Kumlinin mukaan kumpikin tuo myötätuulta kasvispainotteiselle syömiselle. Hän kertoo, että Suomessa joka kolmas ostaa kasviproteiinituotteita.
– Kuluttajia kiinnostaa terveellinen ja kasvipohjainen syöminen monista eri syistä yhä enemmän.
Myös Valion Salusjärvi uskoo ruoka-alan muuttuvan näitä trendejä kohti. Hän kertoo syömistottumusten muuttuneen jo hänen elinaikanaan valtavasti.
– On tullut aivan uudet maut, valmisruuat ja erilaisia tapoja syödä. Uskon, että se muutos vaan jatkuu, eihän se tähän pysähdy. Ei tämmöistä ole seuraavat kymmenen vuotta.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpään mukaan kasviproteiineilla pyritään usein korvaamaan lihatuotteita, mutta ne tuovat myös lisää vaihtoehtoja ostoskoriin.
– Suuri yleisöhän on nimenomaan sekasyöjiä.
Tanhuanpään mukaan tuotteen tulee ensisijaisesti olla helppokäyttöinen, kohtuuhintainen ja hyvänmakuinen, jotta se säilyttää suosionsa.
– Elintarvikkeesta kun puhutaan, niin keskeistä on maku. Kuluttajan täytyy pystyä valitsemaan se tuote toisenkin kerran, että tuote pysyy kaupan hyllyllä.
Myös erikoistutkija Keskitalo näkee kasviperäiset proteiinit tulevaisuuden suuntana.
– Ehdottomasti toivoisin, että Suomikin olisi siinä mukana, koska täytyy sanoa, että jos ei Suomi, niin kyllä muut maat sitten. Että haluammeko me sitten sitä, hän kysyy.